19. helmikuuta 2011

Pekonikukkakaaliparsakaalipähkinäherkkusienigratiini

Tästä tulikin sen verran erilainen viritys kuin aluksi ajattelin, että dokumentoidaan ihan omana kohtanaan. Kaikki muuttuu hyväksi kun ruokaan lisää pekonia, ja eihän tuo alunperinkään huonoa ollut. Kaikkea sitä nälkäisenä keksiikin.

Ainekset

  • 1 pkt (125 g) pekonia
  • 200 g herkkusieniä
  • 400 g kukkakaalia
  • 400 g parsakaalia
  • 150 g (2 kpl) sipulia
  • 2 dl pähkinöitä (cashew)
  • 1 pkt Mozzarellaa
  • 2-2,5 dl kermaa (kuohukermaa, kolmen juuston kerma)
  • öljyä, suolaa, chiliä, mustapippuria


Pekoni silputaan pieneksi ja paahdetaan pannulla keskilämmöllä. Kutosnopeudella (asteikolla 1-9) sellainen 10-15 minuuttia kunnes rasvaa on irronnut. Pekonit nostetaan lautaselle paperin päälle kuivumaan. Kukka- ja parsakaali erotellaan nupuiksi ja esikeitetään vajaa 10 minuuttia, kunnes ne ovat puolikypsiä. Keittoaika voi olla paljon pienempikin, jos vihanneksia on vähemmän. Kun kasvit ovat melkein al dente, kipataan ne siivillään ja valellaan heti jääkylmällä vedellä.

Kun pekonit ovat valmiit ja nostettu paperille, isketään silputut herkkusienet ja hienonnetut sipulit pannulle rasvan sekaan paistumaan. Lisätään suolaa tässä vaiheessa hieman. Paistellaan kunnes herkkusienistä on turhat nesteet lähteneet ja ne ovat saaneet väriä; sienet kutistuvat noin puoleen. Lisätään pekonit takaisin pannulle, maustetaan suolalla, pippurilla ja chilirouheella sen mukaan kuin haluaa. Pähkinät leikellään veitsellä karkeasti, suunnilleen niin, että pähkinät olisivat noin puoliksi. Lisätään pähkinät pannulle ja sekoitellaan kunnes ne ovat saaneet hieman väriä.

*.kaalit kipataan voideltuun tai rasvattuun vuokaan, pekoni-kukkakaali-sipuli-pähkinäseos kipataan päälle ja sekoitetaan. Kaadetaan kerma päälle ja kipataan vielä päälle Mozzarella-lohkot. Voisi sitä ehkä parikin pakettia noita laittaa tai mahdollisesti muuta juustoa.

Uunitetaan 200 asteessa noin 30 minuuttia tai kunnes *.kaalit ovat pehmeitä ja pinnalla on nättiä ruskeaa väriä.

Lopputulos


Tölkkipersekana

Tämä on Pastanjauhannasta tuttu viritys, joka jenkeissä tunnetaan termillä "beer butt chicken" tai "beer in the butt chicken". Ja valmistus on hyvin hyvin helppoa.

Ainekset

  • 1 kana. broileria tai jotain, pakastettuna tai tuoreena, kunhan on sula ennen uuniin menoa
  • 1 tölkki olutta
  • 1 sitruuna
  • 1-2 valkosipulin kynttä
Sitten valmistellaan mausteseos, joka löytyy vaikka hakusanalla "chicken rub" ja beer but chickenin resepteistä näitä löytyy myös. Mun viritys oli seuraava:

  • 2 tl karkeaa merisuolaa
  • 3 tl Provencen yrttiseosta (tässä nyt vain on kaikki hyvyydet samassa)
  • 2 tl makeaa unkarilaista paprikaa
  • 2 tl jauhettua korianteria
  • 1 tl jauhettua mustapippuria
  • 1 tl jauhettua inkivääriä
  • 0,5 tl savustettua chilijauhetta
Valmistus
Homman ideanahan on se, että kana paahdetaan hitaalla liekillä grillissä tai uunissa. Paistoaika on jotain parisen tuntia vähintään. Oluttölkki työnnetään kanan hanuriin ja siitä nouseva höyry pitää kanan sisältä mehevänä. Kana valmisteltiin seuraavasti.

Hierotaan kana kauttaaltaan mausteseoksessa. Mausteseosta pitää myös hieroa nahan alle, jotta lihakin maustuu kunnolla. Sormet vain rintalihaksiin ja reisien väliin, tuntuu aluksi vähän ellottavalta, mutta se on kuitenkin vain kuollut eläin. Sitruunasta leikataan hyvin ohuita siivuja ja työnnetään nekin nahan alle. Työnsin rintalihasten kumpaankin päähän yhden ohuen siivun ja vielä reisien nahkan alle yhdet.

Oluttölkki juodaan puoliksi ja poistetaan kansi tölkinavaajalla. Hieromisesta ylijäänyt mausteseos lisätään oluen joukkoon. Murskasin mukaan vielä pari valkosipulia ja lohkoin loput sitruunat oluen sekaan. Tölkin kyljet liukkaroidaan öljyllä ja kana istutetaan tölkin päälle, niin että tölkki on lähes kokonaan hanurissa, eli vatsaontelossa. Anatomiasta kiinnostuneet voivat tutkia samalla, mistä Atria on löytänyt kanan sisäfileet...

Sympaattinen otus näyttää uunissa osapuilleen tältä valmistuttuaan:



Paistetaan 150 asteessa ainankin kaksi tuntia. Kana on kypsää kun koivista valuvat nesteet ovat kirkkaita. Pastanjauhannassa mainittu 82 astetta koivesta mitattuna toiminee myöskin.

Lisukkeeksi tulee kukkakaaligratiinia parsakaalilla ja pähkinöillä viritettynä. Pannulle näytti jääneen jonkin verran lientä, koitanpa keitellä siitä kastikkeen vielä encoreksi.

Viininä on Fonte de Beco Portugalista.


Kiukkuiset lihapullat ja tomaattikastikepohja

Kyllästyin peruslihapulliin ja ajattelin tehdä hieman tuimemman setin erilaisilla mausteilla. Lisäksi vahvaa tomaattisosetta.

Iltapalaa: tomaattia ja mozzarellaa pippurilla, lihapullia ja tomaattisosetta


Tomaattisose

  • 800 g (2 tlk) tomaattimurskaa
  • 0,5 pakettia pekonia pieninä suikaleina
  • 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
  • 2 sipulia (150 g) hienona
  • 4 valkosipulin kynttä silputttuna
  • 2 tl savustettua chilijauhetta
  • 2 tl rawit-tahnaa tms
  • muita, esim. kuivattuja, chilejä sen verran kuin kehtaa
  • suolaa, mustapippuria, persiljaa, timjamia, basilikaa
Ensin pieniksi silputut pekonit paahdetaan erillisellä pannulla ja otetaan talteen. Jätetään rasva pannulle.Sipulit kuullotetaan rawit-tahnan ja viipaloitujen aurinkokuivattujen tomaattiviipaleiden kanssa pehmeiksi jossakin riittävän suuressa padassa. Koska nämä kaverit ovat öljyssä, ei muuta öljyä tarvinne lisätä. Lisätän mausteet, tomaattimurska ja pekonit, sekoitellaan. Sosetta haudutetaan kansi kiiinni, tai hieman raollaan, niin paljon kuin hermo kestää, vaikka nyt neljä tuntia aluksi. Mitä kauemmin sen parempi. Jos neste uhkaa loppua, lisätään hieman vettä joukkoon. Tai valkkaria, punkkua tai olutta.


Lihapullat

  • 400 g nauta- tai sikanautajauhelihaa
  • 1 dl pähkinöitä
  • 2 tl savustettua chilijauhetta
  • 2 tl vahvaa chilijauhetta
  • 2 tl Provencen yrttiseosta (timjamia, basilikaa, meiramia, rosmariinia, jnpp)
  • 2 tl mustapippuria
  • 2 tl korianteria
  • 2 tl suolaa
  • 1 sipuli (75 g) hienoksi silputtuna
  • 1 valkosipulin kynsi hienoksi silputtuna
Jauhetaan mausteet ja pähkinät hienoksi maustemyllyssä ja sekoitetaan hyvin jauhelihaan. Lihamössöstä kauhotaan puolikkaan ruokalusikallisen verran mössöä, josta muotoillaan pallo. Lihapullat saavat olla melkoisen pieniä, parin peukalonpään kokoisia.

Lihapullat paistetaan tomaattisoseen tekemisestä jääneessä pekonirasvassa.

Aftermath - tomaattilihapullakeitto
Tomaattimössöstä tuli tarpeettomankin tulista ihan jokapäiväiseen käyttöön. Kyllähän se pienenä annoksena meni, mutta en nyt varsinaisesti välitä syödä silmät vettä vuotaen. Tein niin, että jaoin mössön kahteen osaan, toinen pakkaseen ja toinen keiton pohjaksi. Keittoon tuli pohjaksi mirepoix, 2-3 dl tuota tomaattimössöä ja tölkillinen tomaattimurskaa, puolikas kanaliemikuutio ja vettä sen verran, että koostumus on sopivan keittomaista. Keitellään taas pari tuntia ja lopuksi lisätään pari kourallista lihapullia. Hyvää.

Lihapullat onnistuivat mainiosti, mitä niihin nyt vähän rojahti turhan paljon suolaa. Jos lisää vielä paprikaa, niin nämä muistuttaisivat jossain tapaksina myytäviä espanjalaisia lihapullia.

11. helmikuuta 2011

Pitkään haudutettuja kanankoipia

Edellinen tutustuminen ankankoipiin oli sen verran mehukas, että piti yrittää soveltaa vastaavaa muihinkin siivekkäisiin. Parilla-kolmella eurolla saa kilon kanaa, joten sitä sietää tuhlata harjoitteluunkin. Tein varmuuden välttämiseksi parikin settiä, ensimmäinen oli jopa ihan valmiiksi marinoitua, koska en laiskuuttani jaksanut kävellä lähikauppaa pidemmälle. Lisukkeita oli parikin eri satsia, joista dokumenti jäljempänä.



Valmistus


Perussetti on seuraava:


  1. Upotetaan koivet sopivaa marinadiin tai tökitään niihin pieniä reikiä ja hierotaan suola-mausteseoksessa ja annetaan maustua pari tuntia jääkaapissa
  2. Haudutetaan miedolla lämmöllä 125-150 (max) asteessa 1,5 - 2 tuntia. Sen paketin kaksi tuntia 200 asteessa ohjeen voi unohtaa.
  3. Noin tunnin kohdalla lisätään vuokaan lisukerehut, juurekset yms lisukkeet
  4. Viimeisen 15-20 minuutin kohdalla annetaan uunissa hönkää hieman enemmän, jotta saadaan nahka varmasti rapeaksi
  5. Kopautetaan koipea lautasen pintaan ja syödään irronneet lihat (no, voi haarukkaa vähän näyttää)
Kuvassa oleviin koipiin tein syvemmät viillot, jolloin liha pääsi jonkin verran kuivumaan, mikä ei suinkaan ole tarkoitus. Toisella yrityksellä ymmärsin vain tökkiä veitsen kärjellä pieniä, mutta syviä, viiltoja paksuimpiin kohtiin. Pidemmällä ajalla kypsyminen ei liene ongelma, mutta mausteet imeytyvät ainakin paremmin.

Mausteet

Valmismarinoidut menivät melkein sellaisenaan; marinadissa oli chiliä ja paprikaa ja se maistui tavallisen hirveälli. Pesin marinadin jämät pois ja hieroin lisää chilimurskaa ja pippuria kanojen pintaan. Ihan ok, kyllä niitä hätäpäissään syö.

Toisella kerralla sain jo ostettua marinoimattomia ja ne onnistuivat kaikin puolin paremmin. Maustesekoituksessa oli:
  • Provencen mausteseosta (timjamia, rosmariinia, basilikaa, meiramia ja ties mitä)
  • Chilirouhetta (mietoa) ja chilijauhetta (vahvaa)
  • Mustapippuria
  • Suolaa
Jauhoin kaiken hienoksi morttelissa ja hieroin koipien pintaan ja annoin maustua noin tunnin. Mainiota.


Lisukkeet

Kaali
Ensimmäinen setti inspiroitui marinoitujen koipien paketin ohjeesta, jossa kehotettiin lisäämään vuokaan vihnneksia ja kookosmaitoa. Alunperin meinasin tehdä lisukkeeksi colesawta, mutta unohdin majoneesin. Joten mentiin seuraavalla:
  • 0,5 kg vaaleaa kaalia
  • 0,5 kg punakaalia
  • 400 g kookosmaitoa
  • 1 rkl rawit-tahnaa
  • hunajaa
Kaali silputaan ohuiksi suikaleiksi ja lyödään vuoan pohjalle. Lisätään kookosmaito ja chili, sekoitetaan. Haudutetaan pari tuntia kanan kanssa, niin kaali on varmasti pehmeää. Kaali ei ollut ihan niin onnistunut kuin toivoin, koska laitoin myös liiaksi chiliä (2-3 rkl), mutta ei toisaalta hassumpaakaan. Wok-vihannekset toiminevat hyvin.

Juurekset
Toinensitten oli perinteisempi, juureksia:
  • 150 g lanttua
  • 150 g keltajuurta
  • 150 g naurista
  • 150 g porkkanaa
  • 150 g sipulia
Mausteeksi suolaa ja timjamia. Eipä tarvinnut muuta; kanoista tihkuva rasva rasvoitti juurekset ja mausteseoksesta tuli tarpeeksi potkua. Vajaa tunti riitti hyvin saamaan juurekset sopivan pehmeiksi, joku olisi ehkä halunnut pehmeämpiä kasviksia.


Ehkä nuo mukana haudutetut juurekset tai kaali eivät ole mahdollisimman onnistuneita, mutta enpä suostu enää   muilla tavoin valmistettuja koipia syömään. Pikapaistetut tai keitetyt tuoreet vihannekset ovat kyllä parempia lisukkeita.