Paistetut tomaatit ja mozzarellaa

Tämä resepti löytyi Kokin vapaapäivä -ohjelmasta. Oli sen verran hyvän oloinen, että piti pölliä ja koittaa pariinkin otteeseen. Valitettavasti tuotokset tuli syötyä ennen kuin kuvaaminen kävi mielessä. Ensi kerralla sitten.

Tällä setillä saa pienen alkupalan kahdelle tai kolmelle, sillä kahdesta tomaatista tulee kuutisen palaa.

• 1-2 isoa ja kypsää tomaattia
• karkeita korppujauhoja (tai japanilaisia)
• jauhoja
• 1 kananmuna
• suolaa, pippuria
• vihreää pestoa
• 1 mozzarellapallo
• oliiviöljyä

Tomaattien kannasta ja laelta leikataan ohut siivu pois, jotta ne pysyvät paikoillaan ja jotta päätypalatkin saa leivitettyä. Tomaatti siivutetaan noin sentin siivuiksi. Alkuruokasi 2-3 palaa per nuppi lienee sopiva määrä. Siivut maustetaan suolalla ja pippurilla.

Leivitysseos tehdään vanhaan tyyliin: ekaan kulhoon vehnäjauhoja, toiseen kananmuna sekoitettuna ja kolmanteen karkeat korppujauhot. Tomaattiviipaleet pyöritellään ensin jauhoissa, dipataan kananmunaan ja lopulta pyöritellään kauttaaltaan korppujauhoissa. Mitä karkeampia korppujauhot ovat, sen parempi.

Pannu kuumennetaan keskilämmöllä ja pohja peitetään oliiviöljyllä. Tomaatteja paistetaan noin 3-5 minuuttia per puoli, kunnes leivitys on kullan keltaista ja tomaatit vielä pysyvät kasassa. Jos tomaatit kypsyvät täysin muhjuksi, ne eivät pysy enää kunnolla kasassa - jollei leivitys sitten ole tarpeeksi tukevaa. Tomaatin nostetaan lautaselle, pintaan sipaistaan noin puoli teelusikallista pestoa ja päälle isketään ohut mozzarellasiivu. Esteettisimmin orientoituneet koristelevat komistuksen vielä basilikan lehdellä.

Osso bucco - karitsasta

Tällaine tuli tehtyä ihan perinteisellä osso bucco -meiningillä. Lihana oli kolme jotakin osaa lammasta, jossa oli luu mukana. Kokkaus sujui osapuilleen näin:

• 3 kpl lampaan potkaa luineen, n. 300-400 g lihaa
• pari porkkanaa
• pari sipulia
• pari sellerin vartta
• 3-4 valkosipulin kynttä murskattuna
• 1 rkl tuoretta rosmariinia
• 0,5 l kanalientä
• 0,3 l punkkua
• 3 laakerinlehteä
• kuivattua persiljaa pari rkl
• 400 g yrttitomaattimurskaa (tätä nyt sattui olemaan)
• voita ja oliiviöljyä paistamiseen
• suolaa ja pippuria

Juurekset silputaan pieneksi. Karitsan kimpaleet maustetaan suolalla ja pippurilla ja ruskistetaan voi-öljyseokseossa padassa. Poistetaan potkat ja kuullotetaan juurekset, lisätään rosmariini irrottamaan makua. Lisätään kanaliemi, punkku ja tomaattimurska ja palautetaan lihat pataan. Haudutetaan miedolla lämmöllä (tai uunissa) pari-kolme tuntia, kunnes liha lähestulkoon irtoaa luista. Lisätään persilja vaikka 15 minuuttia ennen valmistumista ja sekoitetaan hyvin ja annetaan vielä hautua.

Kastiketta on suht paljon lihan määrään nähden, mutta hällä väliä, siitä tulee hyvää.

Kukkakaaligratiini - chilillä ja paprikalla

Hyvä ruokablogi, on ollut vähän kiirettä kirjoittamisen ja minkään muunkaan, kuten extreme-kokkailun, harrastmisen suhteen, joten puretaan nyt hieman sumaa. Lisäksi on tullut käytettyä Springpadia muistikirjailuun, koska sen Android-sovellus on varsin mainio muistikirjakäyttöä varten ja sisältää valmiin reseptinkirjoitussoftan. Jos sen jotenkin saisi integroitumaan tähän blogiin... Whatsoever, seuraavaksi muutama viritys. Ensin tämän iltainen.

Teki mieli gratiinia pitkästä aikaa, mutta perussetti alkoi jo kyllästyttää. Käytetään chiliä reippaasti.

• 400 g kukkakaalia tasakokoisina paloina
• 1 rasvattu vuoka
• 2 dl kuohukermaa (tai vastaavaa kasvisrasvaa jos heikottaa)
• 1 pallo mozzarellaa
• 1 rkl chilirouhetta tai muuta jännää
• 1 rkl makeaa unkarilaista paprikaa
• suolaa ja pippuria

Voidellaan vuoka, pilkotaan kukkakaali tasakokoisiksi parin-kolmen sentin palasiksi. Kipataan vuokaan, myllytetään päälle suolaa ja pippuria, sekä sirotellaan chilirouhetta ja makeaa paprikajauhetta reilusti. Sekoitetan hyvin kerman kanssa niin, että kaikki kukkakaalin palat saavat osansa. Peitetään ohuilla mozzarellasiivuilla. Chilin vahvuutta sitten voi säätää varmaan ihan oman maun mukaan, tavoitteena oli lievä potku ja paprikan makeus, muttei mitään maailmanlopun tulisuutta.

Uunitetaan 200 asteessa noin 40-50 minuuttia, vähän palojen koosta riippuen. Mun isot palat olivat vielä 40 minuutin kohdalla reilusti al dente, 50 minuutin kohdalla juuri al dente. Varmaan kypsyivät vielä hieman uunista poimimisen jälkeenkin.

Pikaisen maistamisen perusteella chili ja kukkakaali ovat kuin luotuja toisilleen. Pitääkin koittaa, jos ehtisi viikonloppuna tehtailla intialaisia gobeja, chili-inkivääri-korianteri-mausteseoksessa pyöriteltyjä ja friteerattuja kukkakaalin paloja.