Chili 2 kolmella eri palkokasvilla ja chilillä

Enpä jaksanut tehdä chiliä kovin pitkän kaavan mukaan, kuten viimeksi. Tämäkin kyllä täytti täysin oletukset. Käytin kolmea eri papua makujen ja suutuntuman vuoksi ja siksi, ettei tarvitse hölmöillä riisin tai muiden oheistuotteiden kanssa. Chiliä taas oli kolme, jotta saadaan sekä etu että takapotkua ja sopivasti makua. Tuntui toimivan.

• 400 g naudan paistijauhelihaa tai suikaleita
• 1 tlk ruskeita papuja
• 1 tlk kidneypapuja
• 1 tlk valkoisia papuja tomaattiliemessä
• 2 tlk (á 400 g) tomaattimurskaa)
• 1/2 putkiloa (n. 35 g) tomaattipyreetä
• 2 punasipulia
• 4 valkosipulin kynttä
• tuoretta chiliä, jauhetta ja mitä nyt sattuukan käsiin, mulla oli:
• 2 palkoa omasta chilipuskasta (pari pykälää jalapenoa tulisempaa)
• 1 rkl mietoa chilirouhetta
• 2 tl vahvaa intialaista chilijauhetta
• 1 kpl lihaliemikuutio
• 1 tl jeeraa (roomankuminaa)
• 1 rkl makeaa paprikajauhetta
• 2 tl jauhettua korianteria
• mustapippuria, suolaa

Paistetaan jauheliha ja kuullotetaan sipulit siinä ohessa, lisätään kaikki jauhetut mausteet ja kieritellään liha ja sipuli niissä huolellisesti. Annetaan paahtua muutama minuutti sekoitellen ja lisätän sitten tomaattimurska ja jätetään hautumaan matalalle lämmölle (esim. 3/10). Hautumisaikaa on hyvä olla vähintään tunti, vajaat kolme tuntia teki liemestä pehmeää ja kaikki tomaatin turha happamuus oli kadonnut.

Pavut lisätään vasta lopuksi, jotteivät ne mene aivan muhjuksi. Tölkkipavut pitä vain huuhtoa, tomaattiliemessä olevat lisätään sellaisenaan. Annetaan hautua vielä 15-20 minuuttia, jotta pavut pehmenevät lisää ja lämpenevät.

Mussutetaan sellaisenaan tai leivän päällä. 

Kukkakaali-maa-artisokkakeitto

Tämä on yksi parhaimpia ruokasaavutuksiani koskaan, eikä vähiten siksi, että tämä on melkolailla oma viritelmäni. Tosin peruna-kukkakaalikeiton pohjalta, mutta silti!

• 400 g kukkakaalia
• 400 g maa-artisokkaa
• 1 purjo
• 1 valkosipuli
• 1 kana- tai kasvisliemikuutio
• suolaa
• 1-2 tl valkopippuria
• 2,5 dl kaurakermaa (tai ihan oikeaakin)
• Aurajuustoa muruina päälle

Maa-artisokka kuoritaan ja säilötään sitruunalla maustetussa vedessä, jotta se ei tummu. Pilkotaan purjo ja valkosipuli hienoksi ja kuullotetaan kevyesti kattilassa oliiviöljyssä. Pilkotaan maa-artisokka ja kukkakaali ja kipataan kattilaan. Lisätään kana- tai kasvislientä sen verran, että kasvikset juuri peittyvät. Keitetään koko setti pehmeäksi. Maa-artisokka kypsyy hitaammin, joten periaatteessa kukkakaalin voisi lisätä myöhemmin. Mutta koska tästä tulee sosekeitto, niin annoin mennä reilusti ylikypsäksi.

Kun kasvikset ovat kypsät, otetaan keitinvesi talteen. Soseutetaan kasvikset ja lisätään keitinvettä joukkoon niin, että saadaan mahdollisimman löysä seos. Lisätään kerma ja annetaan kiehahtaa nopeasti. Maistetaan ja maustetaan jauhetulla valkopippurilla ja suolalla kevyesti. Muuta ei kannata tunkea, jotta kukkakaalin ja maa-artisokan kevyt maku ei katoaisi.

Tarjotessa lisätään päälle kevyesti aurajuustomuruja.

Koftas kari - lammaslihapullat

Tuli tehtyä reipas satsi lammaspullia, kun kerran lampaanjauhelihaa oli. Pohjareseptinä oli tämä, mutta sekä taikinan että kastikkeen maistelun jälkeen suunnilleen tuplasin maustemäärät ja käytin sitä, mitä kaapissa sattui olemaan, koska sain tietenkin päähäni tehdä näitä pyhäpäivänä.

Lihapullat

• 400 g lampaan jauhelihaa
• 1 punasipuli
• 1 kananmuna
• 1 valkosipulinkynsi
• 2 tl jauhettua korianteria
• 2 tl roomankuminaa (jeeraa)
• 2 mausteneilikkaa
• 0,5 tl jauhettua kardemummaa

Kastike

• 1 sipuli
• 1 tlk tomaatteja
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 tl jauhettua inkivääriä
• 2 tl chiliä (intialaista)
• 2 tl kurkumaa
• 2 dl kermaviiliä (rasvaista)
• 2 rkl voita

Silputaan sipulit ja valkosipuli, kuullotetaan niitä voissa muutama minuutti, mutta ei ruskisteta. Lisätään mausteet ja annetaan paahtua hetki, sitten lisätään tomaattimurska ja annetaan kiehua 5 min. Sekoitetaan kermaviili joukkoon ja jätetään hautumaan siksi aikaa, kun valmistetaan lihapullat.

Silputaan sipulit, murskataan ja jauhetaan kardemumma ja neilikka (jos ei ole jo jauhettuna) ja sekoitetaan loputkin ainekset taikinaksi. Taikinasta muotoillaan reilun kokoisia palloja, joita saa vähän puristella kasaan, jotta ne eivät hajoa kastikkeessa. Ei miksikään golf-pallon koviksi kuitenkaan.


Mä halusin paistonpintaa pulliini, joten paistoin pulliin nopeasti pinnan pannulla voissa. Sitten sijoitin pullat kastikkeeseen ja haudutin vielä 10 minuuttia. Lisukkeeksi toimii kanaliemessä keitetty riisi-ohra-seos oikein mainiosti.









   

Kaali-lammaspata

Tästä taisi tulla yksi parhaista kaalipadoistani koskaan.

• 600 g kaalia silputtuna
• 400 g lampaan jauhelihaa
• 130 g (1 pkt) pekonia
• 150 g porkkanaa
• pari sipulia
• pari valkosipulin kynttä
• siirappia
• muutama mustapippuri, meriamia, kurkumaa, suolaa, pari laakerinlehteä, basilikaa, chiliä

Pekonit silputaan ja paahdetaan aluksi hitaasti pannulla, jotta rasva irtoaa nätisti. Lisätään hönkä ja lisätään myös lampaan jauheliha ja sipulit. Paistetaan melkein valmiiksi ja lisätään valkosipulisilppu lopuksi, jottei se kärvene. Maustetaan pippurilla, suolalla, kevyesti chilillä ja basilikalla. En ole ihan varma olisiko basilikaa tarvittu, mutta sitä tulee aina refleksinomaisesti iskettyä jauhelihaan.

Samaan aikaan isketään silputtu kaali pataan ja kuullotetaan voissa niin kauan, että se muuttuu läpikuultavaksi ja miksei saa hieman ruskeaakin väriä. Kun kaali on ok, kipataan ruskitetut jauhelihat ja pekonit pataan. Pannu (valurautainen tietenkin) huuhtaistaan vedellä, pohjasta raavitaan kaikki hyvyys irti ja kipataan kaalin joukkoon. Lisätään vettä niin, että kaalit juuri peittyvät.

Maustetaan pata siirapilla, en osaa sanoa määrää. Ehkä neljännesdesilitra, en pidä kovin makeasta, mutta ei tätä ilman siirappiakaan voi tehdä. Maustetaan meiramilla (pari-kolme tl), lisätään 5-10 mustapippuria, suolaa ja pari-kolme laakerinlehteä - sekä kurkumaa.

Haudutetaan 175 asteisessa uunissa 1,5 tuntia. Lopuksi voi vielä tarkastaa suolan määrän ja ehkä pippuroida vielä lisää. Mahtavaa.

Lampaan ribsit savuomenalla

Tilattiin duunikaverin kautta puolikas lammas puoliksi kaverin kanssa. Paketissa oli viulu, lapaa, jauhelihaa, ribsejä ja muuta hyvyyttä. Ensin testasin ribsit. En jaksanut hienostella marinadin kanssa, vaan löin Poppamiehen savuomenaa reippaasti ribsien päälle ja marinoin yön yli.

Alunperin nämä piti grillata, mutta suunnitelmat muuttuivat. Uunissa ensin 40 minuuttia 200 asteessa folion alla ja sitten vielä 20 minuuttia ilman, jotta saatiin hyvä pinta. Aluksi olisi varmaan voinut paistaa pienemmälläkin lämmöllä, mutta toimi se näinkin. Tuo Poppamiehen savuomena on aivan hemmetin hyvää ja niin olivat ribsitkin, vaikken niiden syömisestä niin pidäkään.

Seuraavaksi sitten kaalipataa.

Possu-juurespata

Padanhimoissani virittelin tällaisen tuotoksen aivan omissa päissäni. Tämä on jossain määrin samanlainen kuin Yrjänän possupata, mutten muistanut sen tarvikkeita kaupassa.

• 400 g possua (lapaa, palapaistia tai jotain)
• 100 g / paketti pekonia
• 200 g sipulia
• 150 g lanttua
• 150 g porkkanoita
• 100 g (yksi pieni) palsternakka
• 1 chilipalko
• timjamia, rosmariinia, salviaa, kurkumaa, pari laakerinlehteä, piripiriä, pippuria ja suolaa
• 0,33 l olutta (mieluiten tummaa, portteria tms)
• 0,5 l vettä

Kuutoidaan kasvikset ja silputaan sipulit reiluhkoiksi paloiksi. Ruskistetaan pekonit ja lihat yhdessä kasvisten kanssa padassa ja paistinpannulla (miten nyt mahtuvatkaan), maustetaan suolalla ja pippurilla. Kun lihat ovat ruskistuneet, sipulit pehmeitä ja kasviksissa hieman pintaa, kipataan koko roska pataan. Lisätään vettä niin, että kasvikset eivät aivan peity ja kaadetaan päälle vielä olut.

Maustetaan, teelusikallinen tai pari kutakin maustetta, jotta saadaan liemeen makua, kun pata on valmis, hommaa voi vielä hienosäätää. Kokeilin kurkumaa vain värin vuoksi. Parilla teelusikallisella tuntui ainakin ensimaistamalta tulevan riittävän hyvää, jotain pohjamakua tarvitsisi ehkä hieman lisää. Meiramia, selleriä? Tästä ei pitänyt tulla tulista, mutta tuo mun chilipuska jaksaa aina yllättää. Keittoaika on noin tunti, kunnes juurekset ovat pehmenneet, mutta eivät ole vielä täysin muhjua. Porkkanat olisi voinut lisätä myöhemminkin.

Jälkiruoaksi punkkua ja valkohomejuustoa.

Pörkölti

Taikinapojan pörkölt-resepti on sen verran toimiva, mutta tein sen kuitenkin tällä kertaa näin. Pörkölt on unkarilainen naudanlihapata, jossa on reippaasti paprikaa ja sipulia. Vähän kuin gulassia, mutta patana.

• 700 g naudan ulkopaistia tms
• 300 g sipulia
• 2 paprikaa (värillä ei niin väliä mun mielestä)
• 3-4 rkl makeaa paprikajauhetta
• 1 rkl vahvaa paprikajauhetta
• vettä, suolaa ja pippuria

Leikataan naudasta reilun kokoisia paloja ja ruskistetaan ne padassa öljyn ja voin kera. Poistetaan lihat ja kuullotetaan sipulit. Kaadetaan paprikajauhe sipulien päälle, jotta jauhe ei kärähdä. Lisätään lihat ja sekoitetaan niin, että ne peittyvät kunnolla paprika-sipuliseokseen. Lisätään siivutettu paprika ja lisätään vettä niin, että kasvikset juuri peittyvät - ehkä puolisen litraa. Haudutetaan 2-3 tuntia kunnes liha on mureaa ja sipulit ovat hajonneet paksuksi kastikkeeksi. Jos pata uhkaa kuivua liikaa, niin lisätään hieman vettä joukkoon. Seoksen pitäisi olla kevyesti valuvaa, mutta paksua. 

Mahtavan makuista tavaraa. Syödään vaikka gnocchien kera. Sen reseptin voi hyvä lukija googlettaa itse, olen noin 75 % onnistunut sössimään taikinan. Hyviä perunarieskoja niistä silti saa.

Paprika-suola-mantelit / pähkinät

Pienestä tapas-kirjasta löytyi tällainen mahtavuus. Tekemiseen menee 10 minuuttia.

• pellillinen (400-500 g) kokonaisia manteleita ja/tai muita pähkinöitä
• 1 rkl merisuolaa
• 2-3 tl (makeaa) paprikajauhetta, tai sen verran kuin tuntuu hyvältä idealta
• muutama rkl oliiviöljyä

Pähkinöitä ja manteleita paahdetaan 200 asteisessa uunissa noin 8 minuuttia, kunnes ne ovat hieman ruskeita. Merisuola ja paprikajauhe hierotaan morttelissa jauhoksi. Varmaan myös tavallinen suola käy, mutta tuollainen hieman karkeampi seos toimi mun mielestä. Ensi kerralla lisätän chiliä tai vahvaa paprikajauhoa. 

Pähkinät kipataan johonkin vuokaan tai tarjoiluastiaan ja päälle lorautetaan oliiviöljyä ja lopuksi suola-paprikaseos. Sekoitetaan hyvin ja syödään. Toimii sekä kylmänä että lämpimänä. Mahtavaa.

Ruusukaalia ja pekonia

Jossain Livin kokkiohjelmassa sekava kanadalaiseukko teki tällaista. Jatkossa uskon enemmän sekavia kanadalaiseukkoja ruoan suhteen, sillä tämä on todella hyvää ja simppeliä.

• 150 g pekonia
• 400 g ruusukaalia
• litra vettä
• suolaa

Ruusukaalien kantaan tehdään veitsellä pieni risti, jotta ne kypsyvät tasaisesti. Kaaleja keitetään suolatussa vedessä 10 minuuttia. Valutetaan lävikössä ja annetaan höyrystyä hetki. Pekonit paistetaan pienenä silppuna (tai miten nyt haluaakaan). Kun pekonit ovat lähes kypsiä, kipataan ruusukaalit joukkoon ja paistetaan niihin hieman pintaa. Syödään.

Bataatti-porkkana muhennos

Tällaista tuli tehtyä pojalle kinkkukastikkeen kaveriksi.

• 300 g bataattia
• 200 g porkkanaa
• 100 g perunaa
• 100 g sipulia
• kanaliemikuutio
• pari tl kuivattua rosmariinia tai oksallinen tuoretta
• 1 l vettä

Kuutioidaan kasvikset ja keitetään kanaliemessä 15-20 minuuttia, kunnes kaikki ovat pehmeitä. Maustetaan rosmariinilla ja soseutetaan. Tämä on aivan tolkuttoman hyvä lisuke ja toimii kinkun ja kanan kanssa.

Kampelaa thaikastikkeessa

Tämä on todellista pikaruokaa ja aivan helvetin hyvää. Cittarissa oli kampelaa halvennuksessa ja pitihän sille käyttöä keksiä. Tämä on sekoite muutamasta eri reseptistä ympäri nettiä.

Ainekset

300-400 g kampelafileitä tai muuta vaaleaa kalaa
2 sipulia
inkivääriä pari senttiä
chilipalko
1-2 rkl sokeria
1 rkl kalakastiketta
1 lime
1 tlk kookosmaitoa

Kalafileet suolataan ja maustetaan puolikkaalla limellä. Annetaan maustua sen aikaa kun silputaan sipulit ja chili ja raastetaan inkivääri.

Kalat paistetaan öljyssä kullanruskeiksi ja poistetaan pannulta. Heitetään sipulit, inkivääri ja chili pannulle, jotka kuullotetaan kevyesti.

Lisätään kookosmaito ja maustetaan kalakastikkeella ja sokerilla, sekä ehkä tujauksella punaista chilitahnaa. Keitellään kokoon 10 minuuttia, minkä aikana riisi ehtii kypsyä.

Syödään.

Ahvenfileet sitruunaöljyssä ja ruisjauhossa + salaatti

No niin, jatkattiin kevytruokakokeiluja. Salaatin pohjaksi tuli eilinen papu+porkkansalaatti kurkuilla, tomaatilla, fetajuustolla ja oliiveilla, mutta ilman balsamicoa.

Ahvenfileet

• pari n. 100 g ahvenfilettä per syöjä
• puoli desiä ruis(sihti)jauhoja per pari filettä
• reippaasti suolaa
• pari tl valkopippulia rouhittuna
• paistamiseen sitruunalla maustettua oliiviöljyä (tai oliiviöljyä ja hieman sitruunaa tai limeä)
• 2-3 ohutta siivua chorizoa per filee 

Kuivat aineet sekoitetaan ja ahvenfileet pyöräytetään jauhoissa. Tarkoituksena ei ole saada mitään kuorrutusta, vaan mukava paistopinta ja mausteet kiinni kalaan. Ahvenet paistetaan kuumahkolla pannulla oliiviöljyssä kullan värisiksi kummaltakin puolelta. 

Sitruunalla maustettu oliiviöljy oli mainiota, siitä tuli juuri sopivasti makua pintaan ilman, että ahvenen maku kuitenkaan peittyy. Kun kalat ovat valmiina, paahdetaan pannun päällä chorizon siivut. Aikaa kuluu ehkä 5-10 s per puoli, jos siivut ovat kunnollisen ohuita.

Kalat salaatin ja chorizon seurana pöydälle, loraus maustettua oliiviöljyä perään ja syödään. Chorizosta irronneen paistoliemen olisi tietenkin vielä voinut lusikoida perään, mutta tuli vasta jälkikäteen mieleen. Irtoaa sitä tosin makkaroista lautasellakin.

Tämä ruokalaji taisi päästä suoraan vuoden top-3:een.

Papu-porkkanasalaatti

Tuli tehtyä hieman erikoinen viritys. Eräästä blogista löytyi simppeli (pensas)papuohje kevyeksi lounaaksi tai lisukkeeksi, mutten nyt onnistu löytämään sitä. Mutta tällainen kevytlounas (tai illallinen, whatsoever) tuli viriteltyä.

Salaatti

• nippu vihreitä pensaspapuja (jotain 8-10)
• 2-3 pientä porkkanaa pikkusormen paksuisina suikaleina
• rapeaa salaattia
• muutaman sentin pätkä kurkkua lohkoina
• tomaatti lohkoina
• Apetinan maustetusta fetajuustolootasta hieman juustoa ja öljyä päälle
• ruisleipää pari siivua

Porkkanat ja pavut keitetään nopeasti kiehuvassa vedessä, sellainen kuutisen minuuttia pavuille (muuttuvat tumman vihreiksi, jäävät hieman napakoiksi) ja neljä minuuttia porkkanoille. Porkkanoiden on sitten parempi olla tuoreita.

Muut ainekset vain lyödään lautaselle sopivaan kekoon. Porkkanat ja pavut valutetaan reilusti kylmällä vedellä.

Kastike

Tämä kastike oli koko homman juju. Salaatille on tietenkin jo öljyä fetajuustosta, mutta pavut ja porkkanat huutavat tätä.

• 50 g voita
• 1-2 rkl balsamic-etikkaa

Ruskistetaan voita pannulla 2-3 min, lisätän balsamico ja pyöritellään pari minuuttia kunnes nestettä on hieman haihtunut. Maustetaan ripauksella suolaa ja ehkä pippuria. Kaadetaan papujen päälle. Tämä riittää melkein pariinkin satsiin.

Hyvää. Sopisi mainioksi lisukkeeksi esimerkiksi kalalle, mitä koitettaneen huomenna.

Minestronekeitto

Tällaista tilattiiin. Perusreseptiksi löytyi pekonilla varustettu versio, joka sitten tehtiin kuitenkin täysin tuoreista aineksista, koska niitä kerran on saatavilla:

Valmistusaika on silppuamisineen noin 30 minuuttia.

• 125 g (1 paketti) pekonia
• 200 g savustettuja kinkkukuutioita
• 3 tuoretta porkkanaa
• 2 tuoretta sipulia
• 4 valkosipulin kynttä
• 1 sellerin varsi
• 100 g lanttua
• n. 250 g tummaa makaronia
• n. 2 l vettä
• 1 kanaliemikuutio
• 1 kuivattu chili
• 370 g tomaattimurskaa
• 200 g paseerattua tomaattia
• tuoretta timjamia ja basilikaa mausteeksi

Kasvikset kuutioidaan melko hienoksi. Pekoni ruskistetaan kinkun kera ja kasviksia kuullotetaan. Ensin lanttu, porkkana ja varsiselleri, sitten sipulit. Lisätään vesi, tomaatit, hienonnettu chili, kasvis/kanaliemikuutio ja hetken hautunut vihannespekonisotku kattilaan ja kiehautetaan. Kun seos kiehuu, lisätään makaronit mukaan ja kiehutetaan ohjeen mukaan kypsiksi, n. 10 minuuttia. Tuoreet mausteet lisätään pari minuuttia ennen kuin kaikki on valmista ja sekoitellaan.

Toiminee parhaiten vaalean leivän kanssa, nyt upposi ihan sellaisenaan liiankin kanssa.

Grillattu porsaan ulkofilee chilimarinadissa

Koitetaanpa taas saada possusta syötävää. Tällä kertaa mennään taas barbeque-meiningillä, eli haudutetaan pitkään ja grillataan pinta päälle. Tämä kastike on hatusta vedetty noin 600 gramman palalle porsaan ulkofilettä.

Marinadi

• 0,5 dl ruokaöljyä
• 3 rkl Jack Daniel's Hot Chilli Barbeque saucea
• yksi chili pilkottuna
• yksi (tuore) sipuli pilkottuna
• yksi valkosipulin kynsi murskattuna ja pilkottuna
• 2-3 rkl muscovado-sokeria (tai hieman enemmän hunajaa)
• pari rkl silputtua tuoretta rosmariinia
• pari tl kuivattua salviaa
• suolaa

Maku saatiin aikaiseksi lukemalla kaikennäköisiä bbq-reseptejä ja sitten ihan vain suutuntumalla. Unohdetaan kuolleen sian pala marinadissa jääkaappiin yön yli. Seuraavana päivänä haudutellaan pari tuntia matalalla lämmöllä folion alla ja sitten grillataan pinta, jota sivellään kastikkeen lopulla.

Lisukkeeksi kermapurjoperunat tällä kertaa kaurakermaan tehtynä, jotta niitä voi upottaa jälkikasvuunkin.

Katsotaan huomenna miten onnistui.

Ananaspirtelö

Ostin taannoin kodinkoneen, jossa on mm. blenderi. Nyt muutaman kerran kokeilun jälkeen löytyi raikas pirtelöyhdistelmä.

Aineisto


Kahden hengen annos:

• 3 dl vaniljajäätelöä (tai hieman yli)
• 1 prk ananasta
• 1 dl (tai hieman yli) suolatonta kivennäisvettä

Kamat työnnetään blenderiin, ananaat mehuineen ja sekoitetaan. Ohennetaan vissyllä sopivan ohueksi. Raikasta.

Mainittakoon vielä, että ananas-punaherukkarahka ei ollut kovin onnistunut viritys.

Turskaa, uusia perunoita ja kermaviiliä, sekä halloumijuustoa

Tänään oli kalapäivä ja päivän kala turska. 500 g turskafilettä oli hieman ylimitoitettua, mutta riittääpä huomiseksi.

Kermaviilikastike
Yleensä nämä ovat kamalia sitruunansekaisia iljetyksiä, nyt tehtiin hieman eri tavalla.

• 2 dl purkki kermaviiliä
• 1-2 tl yrttisuolaa
• 1-2 tl valkopippuria
• 1-2 tl valkosipulijauhetta
• 2-3 tl sokeria
• 2-3 tl limemehua

Mitat ovat noin-mittoja, sillä säädin maun mukaan. Sekoitetaan mausteet keskenään ja annetaan tekeytyä vähintään 20 minuuttia jääkaapissa. Tavoitteena on hieman makea, kevyesti valkosipulinen ja miedosti limen makuinen raikkaahko kastike.

Turskafileet

• 500 g turskaa
• 2 dl korppujauhoa
• 2 kananmunaa
• suolaa reippaasti
• valkoippuria

Kuivat aineet sotketaan keskenään yhdelle lautaselle ja kananmunat vatkataan kevyesti toiselle. Turska leikataan sellaiseksi 3-4 cm levyisiksi viipaleiksi, vähän kalapuikkoa suuremmiksi. Ruodot kannattaa poistaa tässä vaiheessa. Kalapalat dipataan ensin kananmunaan ja sitten kieritellään korppujauhoseoksessa.

Paistetaan melko kuumalla (7/9) rapeiksi, muutama minuutti per puoli.

Muut lisukkeet

• uusia perunoita
• uusia porkkanoita lohkoina
• halloumijuustoa

Perunat keiteteään, porkkanat keitetään kevyesti ja halloumi paistetaan pienessä öljymäärässä ruskean rapeaksi. Eipä muuta. Syödään. Mainiota kamaa ja sopii niillekin, jotka ovat henkisesti kalalle allergisia, sillä ainakin turska on varsin neutraalin makuinen.

Inkivääri-valkosipuli-marinoitua kanaa ja uusia perunoita

Tämä on kesän grillisafkojen ykkönen. Resepti oli alunperin jossain kauppaketjun lehdessä, josta sen pöllin ja mutiloin tähän muotoon.

Marinadi

• 400 g kanan tai kalkkunan rintafileitä
• parikolmeneljä senttiä tuoretta inkivääriä silputtuna
• 3 valkosipulin kynttä murskattuna
• 2-3 dl ananasmehua
• 1 chili pilkottuna
• soijaa suolaiseksi
• 3-4 rkl hunajaa 

Sekoitetaan ainekset hyvin ja tiputetaan linnun palat marinadiin. Unohdetaan jääkaappiin yön yli.

Uudet perunat foliossa

Esikeitetään sopiva määrä (0,5 kg- 1 kg) uusia perunoita noin 15 minuuttia. Perunat on hyvä lohkoa tasakokoisiksi, jotta ne kypsyvät yhtä aikaa. Kääritään perunat pariin foliokerrokseen, väliin pari tuoretta sipulin päätä silputtuna ja reipas nokare voita. Grillille 10-15 minuuttia kunnes perunat kypsyvät.

Tomaatti-couscous-rucola-oliivi-sipulisalaatti

Otsikko kertonee kaiken. Rucolasatsi valmistui parvekkeella, joten se on syötävä.

• muutama rucolan lehti
• tomaatti
• tuoretta kurkkua kuutioina
• paahdettuja pinjansiemeniä
• puolikas sipuli tai pari shalottisipulia
• kuskusia
• oliiveja
• avokado/oliiviöljyä, suolaa, pippuria

Kiehautetaan kuskus, nokare voita ja suolaa mukaan. Lämmitetään pieneksi lohkottua tomaattia sipulien kanssa öljyssä, kunnes ovat pehmenneet kastikemaiseksi. Silputaan muutama oliivi mukaan.

Sekoitetaan rouheat palat rucolaa kuskusiin ja kastikkeeseen, sekä lisätään kurkut raikasteeksi.

Ilmainen eBook-keittokirja, the stone soup, minimalistista kokkausta

Tämä on pakkoluettavaa, kaikki ruoat voi tehdä alle viidellä aineella ja noin kymmenessä minuutissa. Jälkiruoista etenkin sinihomejuustotäytteiset tuoreet taatelit on jotain, mitä on aivan pakko koittaa.

http://thestonesoup.com/blog/images/free_stonesoup_ecookbook.pdf

Mansikka-puolukka valkosuklaa-lime rahka

Sanahirviörahka johtuu siitä, että Valion kausituotteena on ollut valkosuklaalla ja limellä maustettu rahka, joka onkin varsin loistavaa tavaraa ja toimii rahkasekoitusten pohjana.

• 2 dl kuohukermaa (tai jotain vastaavaa synteettistä)
• 2 dl vaniljalimerahkaa
• 2 dl kourallista sokeroituja mansikkalohkoja tai vain pakastettuja mansikoita
• 1 dl pakastettuja puolukoita
• vanilliinisokeria, hieman sokeria

Kerma vaahdotetaan, sekoitetaan rahkaan, lisätään hieman vanilliinisokeria ja sekoitetaan sekä mansikat että puolukat mukaan. Jos mansikat ovat sokeroituja, niin sokeria kannattaa lisätä vasta lopuksi, koska maustettu rahka on jo jokseenkin sokeroitua. Maustutetutaan jääkaapissa ainakin 30 min, jolloin puolukat (ja mansikat) hieman sulavat.

Lime, puolukoiden happamuus ja mansikka toimivat. Ei muuta.

Tätä pitää vielä varioida lisää ananaksella ja limen hedelmälihalla, mistä voisi oikeastaan tekeytyä mainio hyydyke.

Hunajachilimarinoitu kassler ja paahdetut kasvikset

Taas on aika koittaa saada siasta syömiskelpoista ja suunnitella etukäteen mitä tehdään. Tavoitteena on paahtaa sikaa pitkään, jotta lihasta saadaan haarukalla hajoavaa tämän Jamie Oliverin reseptin tapaan. Lisukkeeksi paistoliemessa paahdettuja kasviksia.

Ainekset

• 1-2 kg kassleria tai lapaa
• 1 kg perunoita (uusia)
• porkkanoita, pikkusipuleita, muutama valkosipulin kynsi kuorittuna, lanttua lisäkkeeksi
• sipuli, porkkana, sellerinvarsi, 5 valkosipulinkynttä, 3 laakerinlehteä kastikeeseen
• 0,5 l vettä, 1 kasvisliemikuutio
• 0,5 dl chilihilloa
• 0,5 dl hunajaa
• 0,1 dl soijaa
• pari tl suolaa
• 2-3 rosmariinin oksaa

Sekoitetaan chilihillo, soija, hunaja ja suola. Sikaan tökitään muutamia viiltoja ja kimpale valellaan marinadilla ja marinadia tökitään etenkin viiltoihin. Sika laitetaan muovipussiin marinadeineen ja rosmariinin oksien kanssa ja unohdetaan jääkaappiin yön yli.

Sika paahdetaan ritilällä kolmessa eri vaiheessa. Ensin 220 asteessa 30 minuuttia, sitten folion alla 4,5 tuntia 170 asteessa ja vielä lopuksi ilman foliota tunti. Kilolle haudutusaikaa riittää varmaan 2-3 tuntiakin. Lihaa valellaan paistoliemellä vaiheiden välillä.

Ennen viimeistä kypsennystä vuoasta kaadetaan suurin osa paistorasvasta talteen ja jätetään pohjalle muutama ruokalusikallinen. Kastikevihannekset lisätään paistovuokaan isoina lohkoina ja palautetaan lihan kanssa uuniin viimeiseksi tunniksi.

Perunat paahdetaan jäännösrasvassa: esikeitetään perunoita 10 minuuttia, annetaan liian kosteuden höyrytä pois, laitetaan perunat uunivuokaan ja voidellaan talteen otetulla rasvalla. Voisi ne perunat varmaan lisätä samaan vuokaan kuin sikakin, katsotaan miten mahtuu.

Kun tunti on kulunut, sika kääräistään folioon ja lihan annetaan vetäytyä vaikka 30 minuuttia. Kaavitaan kasvikset ja loppurasva kattilaan kastiketta varten. Jamie tekee homman suoraan paistuovuoassa, muttei mokoma oikein onnistu sähköliedellä ainakaan ison vuoan kanssa. Tietenkin sian voisi viritellä pataan kasvisten päälle, mutta sian saaminen pois sieltä ehjänä voi olla haasteellista.

Vuoan pohjasta kaavitaan kaikki pienetkin palaset irti niin kauan kuin vuoka on vielä kuuma ja palaset saadaan irti. Kattilaan lisätään 0,5 l vettä ja kasvislimikuutio, kiehautetaan ja annetaan hautua vaikka 10 minuuttia. Maustetaan suolalla ja pippurilla ja lopuksi seos puserretaan siivilän läpi tarjoiltavaksi.

Aftermath
Kokonaispaistoaika oli noin neljä tuntia, jonka jälkeen kilon kassler-pala oli haarukalla viipaloitavissa ja pääosa rasvasta oli valunut pois. Unohdin aluksi folion, joten pinta sai hieman reilummin väriä. Marinadi tarvitsee lisää potkua ja suolaa, sekä varmaankin myös parin päivän marinoinnin. Lohkottua lihaa sai vielä hieman suolata, koska sisusta jäi melko mauttomaksi.

Alkuperäinen vuoka oli turhan iso, joten rasva lähinnä kärähti, eikä sitä saanut monta ruokalusikallista kasaan. Kilon sian olisi voinut paistaa valurautapannulla, jonne sen myös viimeiseksi 45 minuutiksi vaihdoin.

No, konsepti toimii, mikä oli pääasia. Ensi kerralla tehdään yrttimarinoitu sika; rosmariinia, timjamia, salviaa jnpp.

Braciole - naudanlihakääryleet

Italian ainoa hyvä puoli on ruoka. Braciole on pataruokamainen lihaseos, jonka ytimenä ovat täytetyt naudanlihakääryleet. Kääryleet ruskistetaan ja sen jälkeen haudutetaan tomaattikastikkeessa vähintään kaksi tuntia kypsäksi. Kastikkeeseen ilmeisesti lisäillään muutakin lihaa, kuten lihapullia. Pastana toimii varmaan mikä vain, tällä kertaa arvottiin fetuccineja.

Liha ja täyte:

• 500-600 g naudan paahtopaistia (tai vast)  "lehtipihveiksi" hakattuna
• 1 dl parmesaaniraastetta
• 1 dl jotain muuta juustoa (paprika-chili-savujuustoa)
• 1 dl pinjansiemeniä
• 1 dl korppujauhoja
• valkosipulia hienonnettuna sopivasti per rulla, lisäsin 4 kynttä
• (1 dl rusinoita)
• (ilmakuivattua kinkkua)
• reilu kourallinen persiljasilppua
• reilu kourallinen basilikasilppua
• suolaa, mustapippuria
• elintarvikenarua, silikoni"narua" tai coctail-tikkuja

Naudan paistista leikellään vajaan puolen sentin piffejä ja hakataan ne mahdollisimman ohuiksi ja suuriksi levyiksi. Laiskotti ja leikkasin paistin vain neljään osaan, jotka nuijin noin lautasen kokoisiksi lätyiksi.

Tein täytteen yksinkertaisesti sekoittamalla kaikki tahnaksi ja levittämälle ne pihveille. Yhtä hyvin ne voisi levittää kerroksittain pihville, mauseet ensin. Intternetin ohjeaitan mukaan kääröihin tulee myös ilmakuivattua kinkkua ja rusinoita. No, kinkun unohdin, eikä tehnyt mieli lisäillä mitään makeaa. Lisäksi kääröt olivat jo nyt tarpeeksi suuria. Kääröt rullataan tiukasti siten, että täyte ei pääse valumaan ulos ja joko sidotaan kiinni tai kiinnitetään coctail-tikuin. Kääröihin paistetaan pannulla paistopinta, jonka jälkeen ne laitetaan kastikkeeseen pataan tai vuokaan hautumaan 2-4 tunniksi (lihasta riippuen). Paistamiseen sopii hyvin kastikkeen pekonin paistorasva.

Täytettä tuli mulle ihan liikaa, joten käytin loput 400 g lihapulliin, joista lisäsin vielä puolet kastikkeeseen.

Kastike

Kastike on normaali yrttinen mirepoix-pohjainen pastakastike, jota tulee usein tehtyä. Dokumentoidaan sekin nyt.

• 1 sipuli
• 1 porkkana
• 1 varsisellerin varsi
• pari valkosipulin kynttä
• basilikaa silppuna
• paketti pekonia
• noin kilo murskattua tai paseerattua tomaattia (Mutti Polpa)

Pekoni veistellään pieniksi kuutioiksi ja ruskistetaan - ensin matalalla lämmöllä kypsäksi ja sitten hetki kovemmalla. Pekonit erotellaan reikäkauhalla pannulta lautaselle ja pekonirasvan voi heittää pois, tai sitten siinä voi paistaa liharullat ja pullia.

Mirepoix-silppu (eli sipuli, porkkana, selleri) ja valkosipuli kuullotetaan oliiviöljyssä (tai tilkassa pekonirasvaa), lisätään pekonit, basilika ja tomaattimurskat. Käytin Muttin chili- ja yrttimurskaa kaksi 380 g purkkia ja vielä yhden 400 g purkin tavallista. Nyt huomasin, että tomaattimurskissa on eroja. Maksamalla tuplasti (eli n. 60 senttiä) enemmän murskasta saa ilmeisesti kypsiä tomaatteja, nämä olivat jonkin verran makeampia ja, no, tomaattisempia kuin normimurska.

Haudutellaan vähintään kaksi tuntia, maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Kastike on jo sellaisenaan mainio ja chilin säädöllä saa lisää potkua ja lihaa lisäämällä... no, lihaisaa. Monissa italialaisissa resepteissä kastikkeen mukana haudutetaan kimpale naudan (tai sian) lihaa tuomaan kastikkeeseen makua. Liha poistetaan kun 2/3 haudutusajasta on kulunut. Sen voi käyttää johonkin muuhun tai sitten vain silputa ja lisätä kastikkeeseen.

Daim-kakku

Edellisen leipomiskatastrofin jälkeen ua kiellettiin leipomasta enää koskaan. Äitienpäivänä oli hyvä hetki kokeilla kykyjään Daim-kakun kanssa. Pohjaresepti on täältä. Hellapoliisin viritys vain vaikutti ällöttävän makealta, joten tein sen näin:

Pohja:

• 200 g tummia keksejä
• 75 g sulaa voita / juoksevaa margariinia (ensi kerralla 50 g)
• 2 rkl kahvia

Täyte:

• 2 dl kermaa
• 2 dl (1 pkt) valkosuklaa-lime maitorahkaa (mahtavaa kamaa)
• 1 dl sokeria (ensi kerralla 0,5 dl)
• 2 tl vaniljasokeria
• 4 tl liivatejauhetta (vastaa 4 liivatetta)
• 2 rkl sitruunamehua (ensi kerralla ainakin 4 rkl lime-mehua)
• 2 isoa Daim-patukkaa (4 palaa) murusina

Keksit murskataan, sekoitetaan voisulan ja kahvin kanssa ja pakataan leivinpaperoituun irtopohjavuokaan. Kerma vaahdotetaan kevyesti ja siihen sekoitetaan muut ainekset. Liivate liuotetaan ensin 0,5 desiin lämmintä vettä ja sekoitetaan ohuena norona täytteen sekaan. Täyte kaadetaan varovasti ja tasaisesti pohjan päälle. Kakku hyytyy 2-4 tunnissa jääkaapissa.

Kakku oli todella helppo tehdä - yleensä kakkuilu on enemmän kemiaa kuin aineiden sotkemista. Tämän kanssa hankalin ongelma oli Daimien murskaaminen ja sekoittaminen tasaisesti seokseen. Ensi kerralla tuuppaan ne hetkeksi pakastimeen ja hakkaan veitsellä. Lisäksi ensi kerralla tiputetaan sokerin määrä puoleen, kakku oli vieläkin melkoisen makea, sillä limerahka oli jo makeutettu. Pari rkl sitruunamehua ei vielä ollut ihan tarpeeksi hapokasta, lisätään senkin annostusta ainakin tuplaksi.

Tomaattisipulikeitto

Olen melko kiltisti seurannut reseptejä toistaiseksi - nyt sain kokkailla lähellä itselleni, joten piti taas lähteä virittelemään. Sipulikeiton perussetti tuntuisi Googlen mukaan olevan kuullotus, maustaminen, pitkä hauduttaminen, sekä leipäpalan kera kuorruttaminen uunissa. Korvasin leipäpalan tomaatilla.

• n. 0,5 litraa sipulia (punasipulia, salottisipulia, jotain näiden välimuotoa)
• 400 g tomaattimurskaa
• 4 valkosipulinkynttä
• voita, (oliivi)öljyä
• 2 tl timjamia
• laakerinlehti
• 1 litra vahvaa kanalientä
• 1 kuivattu chilipalko

Sipuli suikaloidaan ja valkosipuli hienonnetaan, ja koko kasaa kuullotetaan noin 15 minuuttia voipalan (50 g?) ja öljyn kanssa. Oliiviöljy oli päässyt loppumaan, joten rypsillä mentiin. Lisätään hieman kierroksia ja lisätään tomaattimurska sekä chilipalko. Haudutellaan 15 minuuttia, jonka jälkeen lisätään vaikka puolet kanaliemestä ja taas 15 minuuttia haudutusta, loput liemestä ja lisää haudutusta.

En ole varma, onko tuo pienissä erissä lisääminen pakollista, koska mitään ei sinällään imeytetä, mutta ainakin keitosta tuli näin paksuhko, vähän samaan tapaan kuin pörkältiä tehdessä. Kun keitto on sopivan paksua, heitetään chili ja laakerinlehti mäelle ja syödään. Mun keitos muistutti ehkä enemmän muhennosta kuin keittoa, ensi kerralla sipulin voisi ehkä kuutioida pienemmäksi.

Ensi kerralla myös teen vähemmän vahvaa kanalientä (kaksi kuutiota kolmen sijaan), sillä tiivistyttyään suolaisuus puski liikaa yli mun makuun. Mutta jokainen ohje käski käyttää vahvaa kanalientä. Muuten tämä oli varsin kelvollista, makeita sipuleita ja hieman hapanta tomaattia.

Munakaspiiras

Anthony Bourdain mussutti muistaakseni Chilessä munakaspiirasta ja tuli himo sellaisen tekemiseen, eipä ole pitkään aikaan tullut tehtyä edes munakasta. Google neuvoi ystävällisesti reseptin, joka näytti sellaisenaan ok:lta. Näin se toteutettiin:

• 200 g jauhelihaa
• 2 suippoa paprikaa
• 4 kananmunaa
• 2 dl kermaviiliä
• 2 dl mozzarellajuustoraastetta
• 2 sipulia
• 2 valkosipulin kynttä
• 2 chilipalkoa
• 2 rkl rawit-chilitahnaa
• suolaa, pippuria

Ruskistin yhden sipulin kutakin lajia jauhelihan ja hienonnettujen chilien kanssa. Koska chilit yllättäen olivat lähes yhtä mietoja kuin paprika, lisäsin vielä pari ruokalusikallista rawit-tahnaa - sekä suolaa ja pippuria. 

Suikaloin sipulit ja parikat,  sitten sotkin kananmunat ja kermaviilin keskenään ja vielä kaikki loputkin aineet keskenään vuokaan noin parin sentin kerrokseksi. Päälle vielä juustoraastetta. Uuniin, 250 astetta, parikymmentä minuuttia.

Tästä tuli loistavaa! Ensi kerralla ehkä vielä pari kananmunaa lisää ja koitetaan fetajuusto-oliivipaistosta.

Perunasalaatti 1

Perunasalaatin tekeminen on niin yksinkertaista, että on enää ihan turha mussuttaa kaupan etikkavirityksiä. Reseptin pohjana oli eka Google-osuma ja näin se toteutettiin:

• 500 g perunaa kiinteämaltoista perunaa keitettynä ja kuutioina
• 1 hapan, kiinteä omena kuutioina (Granny Smith)
• 1 prk kermaviiliä
• 1 dl majoneesia (Kruunumajoneesi)
• 3 rkl sinappia
• 2 rkl etikkakurkkujen lientä
• 1 dl etikkakurkkukuutioita
• 1 pieni punasipuli hyvin hienonnettuna
• hieman suolaa ja sokeria
• tuoretta timjamia koristeeksi
• hieman perunoiden keitinlientä

Perunat kannattaa kuutioida ennen suolavedessä keittämistä, onnistuu paljon helpommin kuin toisin päin. Kastikeainekset sekoitetaan keskenään ja säädetään maku sopivaksi sinapilla ja etikkaliemellä. Ostin kokeeksi Yyterin vahvaa sinappia ja ainakin se oli niin mietoa, että sitä sai lisäillä ihan huolella. Olisi pitänyt käyttää omaa.

Jos kastike jää tönköksi, sitä voi ohentaa perunoiden keitinliemellä. Kastikkeen pitäisi olla melko juoksevaa. Sekoitetaan sotku perunoihin, annetaan niiden tekeytyä pari tuntia ja lopuksi satsi koristellaan silputulla timjamilla. Ruohosipuli kyllä sopisi paremmin.

Perunasalaatin kanssa syötiin oluessa haudutettuja pekonisipulinakkeja (Mahtavia! Valmistaja on Dynameat.) ja simppeli jääsalaatti-tomaattisalatti.

Pastarami

Jenkkisarjoissa mussutetaan leipää, jonka sisällä on pehmeää paahtopaistia: tämä ilmestys on suolalihasta savustamalla kypsytetty paahtopaistinomaista tavaraa, joka on aivan mahtavaa. Tätä pitikin yrittää tehdä itse ja tulos melkein onnistui. Harmi vain, että paska liha pilasi homman. Ei enää ikinä valmiiksi pakattuja rustokimpaleita, vaikka olisi millainen hätä. Mausteseoskaan ei ollut ihan oletettu, olisi voinut melkein jättää pois tai tehdä toisin.

Mausteseos löytyy täältä, mutta toistetaan tännekin:

• 4 rkl suolaa
• 4 rkl paprikaa
• 3 rkl jauhettua korianteria
• 3 rkl ruskeaa sokeria (mulla oli muscovado)
• 2 rkl mustapippuria
• 2 rkl sinapinsiemeniä
• 1 rkl valkopippuria
• 8 valkosipulinkynttä 

Ainekset jauhetaan myllyssä tai huhmareessa tai jotenkin, kunhan saadaan jauhetta ja valkosipulin kera tahnaa. Tää ei mun mielestä ollut kovin toimiva; korianteria taisi tulla turhan paljon ja valkopippuri tuntuu aina liian pistävältä. Jos näitä hieman säätää lievemmälle, niin varmaan toimisi paremmin.

Suolaliha

• 1 kg paahtopaistia
• 1,5 l vettä
• 0,25 dl suolaa
• 3 neilikkaa
• 5-10 mustapippuria
• laakerinlehti

En nyt ihan tarkkaan muista sisältöä, mutta tavara on melkein sama kuin routapaistin mausteliemi, sipulia lukuunottamatta. Keitetään liemi ja laitetaan kalvoista puhdistettu liha liemeen ja jääkaappiin. Ohjeiden mukaan lihaa pitäisi suolauttaa useampia päiviä tai viikkoja, mutta ainakin mun vajaan kilon kimpaleelle 24 h oli vallan tarpeeksi. Suolaus myös vaikuttaa lihan ulkoasuun (eng. corned beef), joten ehkä sitä voisi koittaa pidempäänkin suolata.

Kun liha on suolautunut, hierotaan lihan pintaan mausteseos ja kimpale työnnetään 75-asteiseen (kyllä, seitsemänkymmentäviisi) uuniin 6-8 tunniksi mittari paikoilleen työnnettyä. Liha on sopivaa 65-70 asteessa, täysin kypsäksi ei saa päästää. Alunperin tarkoitus oli savustaa liha pussissa, mutta jätin sen seuraavaan kertaan. Kun paisti on kypsä, kiedotaan se folioon ja annetaan vetäytyä tunti - tai jotain - ennen syömistä. Toimii hyvin kylmänäkin ja silloin siitä saa leikattua hyvin ohuita viipaleita.

No, liha oli ok makuista. Pinnassa olevat mausteet olisi voinut poistaa ennen leikkelyä, se ei oikein toiminut. Harmi, että kimpaleessa oli silmiltä piilossa Suomen suurimmat rustot, joten rakenne meni aikalailla pieleen. Liha oli mehukasta vielä jääkaapittamisen jälkeenkin, muttei se paljon lohduttanut.

Seuraavaksi perunasalaattia; olisi pitänyt blogata jo viime vuonna, jottei tarvitsisi taas arpoa.

Kermapurjoperunat

Kaikennäköistä on viritelty, muttei mitään merkittävää. Pekonirisotto: tee risotto ja lisää rapeaa pekonia - toimii. Fetatomaattipasta: kypsennetään kirsikkatomaatit Apetinan fetakuutioiden öljyssä kera fetojen, (oliivi- tai aurinkokuivattu tomaatti) sipulin ja valkosipulin, kunnes tomaatit halkeavat. Valutetaan öljy pois, lisätään tomaattimurskaa ja haudutetaan 15 minuuttia. Syödään.

Varsinainen keksintö oli purjon yhdistäminen kermaperunoihin. Peruna ja purjo ovat yhdistelmä, joka olisi pitänyt keksiä jo aikoja sitten.

• 1 kg jauhoisia perunoita (van Gogh toimii)
• 1 purjo
• 2,5 dl kermaa (esim. Valion kolmen juuston kerma on mainiota, säästyy raastamiselta)
• n. 2 dl maitoa
• kasvisliemikuutiota, suolaa ja pippuria

Kuorittuja perunoita esikeitetään 10 minuuttia ja pilkotaan vajaan puolen sentin lohkoiksi ja purjoista leikataan ohuita renkaita. Perunat ja purjot ladotaan kerroksiksi, ensin perunoita, tujaus suolaa ja pippuria, sitten purjorenkaita reippaasti ja taas perunoita kunnes tila tai aineet loppuvat. Päällimmäiseksi pitää jäädä kerros perunoita.

Kerma ja maito sekoitetaan. Jos suola ja pippuri jäivät lisäämättä, niin nyt on hyvä hetki lisätä ne kermamaitoon.  Kermaseos kaadetaan vuokaan yhdestä kulmasta ja annetaan nousta alhaalta ylös, jotteivät suola ja pippuri valu yhteen nurkkaan ja purjotkin pysyisivät aisoissa. Rasvanhimoisimmat lisäävät vielä juustoraastetta päälle.

Laatikkoa paistetaan 200 asteessa 20-30 minuuttia kunnes kerma on imeytynyt perunoihin ja pinta on ruskistunut. 

Pääsiäisruokaa: tuulihattuja, hirven sisäfilettä, paahdettuja kasviksia

Ostinpa toisenkin kirjan alesta, gAstronomisen keittokirjan - jossa siis pääpaino on astronomialla. Sinällään ihan hassu idea: kirjassa esitellään aurinkokunnassamme lilluvat mötikät auringosta ja planeetoista kääpiöplaneettoihin ja komeettoihin asti. Jokaisen kappaleen kohdalla on kolme ruokalajia, joissa jotenkin yhdistyy taivaankappaleen teema - esimerkiksi väri tai lämpö.

Suurin osa resepteistä ei ollut kovin mielenkiintoisia ja ruokakuvat vieläkin kehnompia kuin minun ottamani (joo, tulee joskus kun jaksan käsitellä ja ehjätä salaman), mutta jotakin helmiä on mukana. Kookoslimepannacotta ja kokosbrulee - jos näihin vielä saataisiin omena mukaan, kaikki olisi täydellistä.

Tuulihatut kuulostivat hyviltä ja pitihän niitä kokeilla. Pääsiäisaterian menu oli seuraava:

Alkuruoka

• tuulihattu(ja) kinkku-basilika-valkosipulitäytteellä
• pikkelsiä salaatinlehdellä

Pääruoka

• timjamiperunoita
• hirven sisäfilettä rosmariinilla
• punaviinikastike

Jälkiruoaksi piti olla kookospannacottaa, mutta en ehtinyt tehdä sitä ja hirven syöminen johti ähkyyn. Ruokajuomaksi oli Durius Tempranillo 2006 -  ei hassumpaa punkkua, mutta jotain muuta ensi kerralla.

Ohjeet

Tuulihatut

• 1,5 dl maitoa
• 50 g voita
• 2 dl vehnäjauhoja
• 3 kananmunaa
• 1 rkl sokeria
• 1/2 tl suolaa

Kiehautetaan maito ja voi, maustetaan ja sekoitetaan vehnäjauhot kunnes taikina on tasaista voitaikinamaista massaa. Taikinan annetaan jäähtyä hieman ja lisätään kananmunat yksitellen sekoitellen. Mä ainakin tarvitsin tehosekoittimen, ennen kuin tästä sai uudestan tasaista.

Pursotetaan taikinasta parin sentin kokoisia knöllejä reilun etäisyyden päähän toisistaan (nämä paisuvat ehkä sitruunan kokoisiksi). Tuulihatut paistetaan 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Uunia sitten EI avata ennen kuin ne näyttävät olevan täysin valmiit, jotta hatut eivät lässähdä, vaan otetaan suoraan jäähtymään. No, hyvältä ne maistuivat littananakin. (Tai sitten koko taikinassa meni jotain pieleen.)

Kinkkutäyte

• 150 g palvikinkkua
• 0,5 dl kermaa (tai hieman vähemmän)
• kourallinen (10 tms) basilikan lehteä
• 1 valkosipulin kynsi

Kinkku, valkosipuli ja basilika jauhetaan tehosekoittimessa tahnaksi, jota ohennetaan tilkalla kermaa. Kokonainen valkosipulin kynsi on ehkä paljon, jos seoksen haluaa maistuvan muultakin kuin valkosipuillta.

Alkupalaksi riittänee yksi tuulihattu ja pikkelsillä täytetty salaatinlehti.

Hirven sisäfilee rosmariinissa

• hirveä
• kourallinen silputtua tuoretta rosmariinia
• puoli kourallista merisuolaa
• reippaasti rouhittua mustapippuria

Sulattelin vajaan kilon kimpaleen hirveä vesihauteessa. Kun hirvi oli melkein sulanut, kaadoin pakastepussista ylimääräiset veret pois ja löin sisään puoli kourallista merisuolaa ja annoin maustua pari tuntia. Jälkeenpäin ajatellen rosmariinit ja pippurin olisi voinut lyödä myös nyt mukaan...

Filee ruskistetaan kaikilta puolilta nopeasti pannulla. Poistetaan filee pannulta ja hierotaan päälle rosmariini ja mustapippuri kaikille puolille. Hirvi takaisin pannulle ja uuniin noin 10-15-20 minuutiksi. Fileestä irronnut paistinliemi kannattaa sujauttaa punaviinikastikkeeseen mukaan, kuten myös paistinjätteet. Ne irtoavat pienellä (punaviini)etikkatilkalla helposti pannusta.

Lihalämpömittari katosi mystisesti, mutta ihan perstuntumalla tuollainen medium+ onnistui. Jos hirvi ei ole sisäfilettä, niin hauduttamista pitänee jatkaa pidempään, jotta lihasta tulee mureaa. Tällä erää fileestä leikatut pihvit olivat niin mureita, että niitä melkein pystyi leikkaamaan haarukalla.

Lihan annetaan kuitenkin vetäytyä ainakin paistoajan verran ennen leikkelyä, jotta se säilyy mehevänä. Toisena päivänä tästä on hyvä leikkailla leivän päälle hyvin ohuita siivuja. Toimii pikkelssin kanssa. Ja ilman.
 

Pikkelssi 1 ja salaattia

Ostin Akateemisen alesta oudon kuuloisen kirjan: "Finland & Organic - A Gourmet Road Trip". Tämähän oli mainio ostos, ohjeissa on simppelejä lisäkkeitä, kuten yrteissä marinoituja kasviksia, ja muutama mainion oloinen resepti - mukaanlukien gnocchit, jotka minäkin ehkä saan onnistumaan.

Mun säilömiskokemukset ovat peräisin lähinnä äidin suolakurkuista ja muista vastaavista, mutta en suinkaan muistanut, että näistä voisi saada hyviä lisäkkeitä. Valitsin hieman eri kasvikset tähän versioon, mutta liemi on sama. Valintaperiaatteena oli lähinnä "kivat värit" ja se, että tuli fenkolin himo.

• 1 punasipuli
• 1 fenkoli
• 1 punainen paprika
• 2 pientä porkkanaa
• 1 dl valkoviinietikkaa
• 2 dl sokeria
• 3 dl vettä
• 1 rkl sinapinsiemeniä
• 1 tl suolaa

Kasviksista leikataan omia suosikkimuotoja, mä tein tulitikun ohuita n. 5 cm pituisia suikaleita - nämä saa mainiosti leivän päälle tai salaatinlehteen. Nestemäiset aineet kiehautetaan sokerin, suolan ja sinapinsiementen kanssa. Kun liemi kiehuu, lisätään kasvikset joukkoon ja otetaan levy pois päältä. Annetaan jäähtyä ja purkitetaan.

Tällaisenaan kasvikset säilyvät noin viikon, ei kannata tehdä liikaa kerralla. Ja tämä on sen verran helppoa, että ei tarvitsekaan. Tein pääsiäiseksi hirveä (josta myöhemmin) ja tätä oli alkuruoan komplementtina; pari lusikallista säilykettä ilman nestettä rapean salaatinlehden päälle - toimii.

Kasvispihvit

Joinakin päivinä vain tule mieleen tehdä kasvispihvejä. Tällä kertaa viritys ei ihan täysin onnistunut, mutta dokumentoidaan tämäkin, jotta ei tarvitse hölmöillä uudestaan.

Pihvitaikina

• 1 dl punaisia linssejä
• 5 dl vettä
• kasvisliemikuutio
• 2 pientä porkkanaa
• 1 nauris
• 1 sipuli
• 2-3 kananmunaa

Kastike

• 1 prkl kermaviiliä
• 0,5 dl kermaa
• mustapippuria, suolaa, kuivattua persiljaa

Linssit keitetään liemikuution kera noin 10-15 minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä. Annetaan jäähtyä hetki. Kiehumisen aikana prepataan kastike; sekoitetaan kermaviiliin mausteet ja ohennetaan hieman kermalla, 0,5 dl oli hyvä arvaus. Valkosipulista tai inkivääristä ei liene haittaa. Kastikkeen annetaan maustua vähintään 30 minuuttia jääkaapissa.

Kasvikset raastetaan pieneksi silpuksi ja sekoitetaan linsseihin kananmunien kanssa. Muusataan kunnolla jotta niistä tulee tahnaa. Massasta taputellaan tasakokoisia max. sentin paksuisia pihvejä, joita paistetaan uunissa 200 asteessa 15-20 minuuttia tai miedolla lämmöllä pannulla. Riisi toimii lisäkkeenä.

Näiden kasvispihvien maku sinänsä oli ihan ok, ryssin vain ihan liikaa suolaa mukaan. Yritin paistaa näitä lettupannulla, mutta tein pihveistä aivan liian ohuita. Pihviparat kuivuivat melkein jauhoksi. Lopulta paistamiseen meni hermo ja työnsin loput taikinasta uuniin, valitettavasti vain liian ohuina liuskoina. Tai sitten pitäisi lisätä reippaasti öljyä ja uppopaistaa mokomat.

Maidoton makaronilaatikko

Vanhoja klassikoita ei pitäisi mennä virittelemään. Menin kuitenkin. Joskus aikoja sitten tein makaronilaatikon himoissani laatikon vaikka kaapissa ei ollut maitoa - makaronit vain keitettiin lihaliemessä, johon sekoitettiin munat. Tällä kertaa tarvittiin laatikkoa, jota poikakin voisi syödä.

Nyt virittelin lisää: maustoin jauhelihan hieman lasagnetyyliiin, sekä lisäsin joukkoon 500 g tomaattimurskaa ja hieman chiliä.

• 500 g paistijauhelihaa
• 500 g tomaattimurskaa
• kourallinen aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
• 1 sipuli
• 2 valkosipulia
• 600-700 g makaronia (en nyt muista, osa oli tummaa)
• 7 dl lihalientä (esim. keitinliemestä)
• 3 kananmunaa
• 2 dl korppujauhoa (ja juustoraastetta ja on sellainen kutina)
• persiljaa, basilikaa, chiliä, mustapippuria, paprikaa, muskottia

Kuullotetaan sipulit, paistetaan jauheliha ja maustetaan reippaasti, lisätään silputut aurinkokuivatut tomaatit ja tomaatti. Annetaan hautua sen aikaa kun makaronit kypsyvät. Keitetään makaronit reilussa vedessä yhden liha- tai kanaliemikuution voimin. Otetaan keitinvettä talteen 7-8 dl (tai sitten prepataan ihka uusi lihaliemi). Vatkataan joukkoon kananmunat.

Aineet sotketaan vuokaan ja kaadetaan kananmunaliemi päälle. Laatikko päällystetään ohuella korppujauhokerroksella. Laatikkoa paistetaan 200-asteisessa uunissa ehkä 30 minuuttia, kunnes pinta on rapea ja saanut hieman väriä.

"Teriyaki" kanaa, paistettua riisiä ja höyrytettyjä kasviksia

Teriyaki-kastike on yksi yksinkertaisimmista kastikkeista valmistaa. Tällä kertaa kastikkeesta tulikin teriyakimainen, sillä mirin-etikka oli kadonnut (!) ja taloussherrypullo jännästi kuivunut. Mutta tehdään se näin tällä kertaa.

Keitellään tai höyrytetään riisi ensin kypsäksi ja jäähdytetään (esim. pari tuntia ennen ruokailua).

Kanat + kastike:

• 3 kanan rintafilettä
• 1 dl soijaa
• 2 rkl Jack Daniels grillauskastiketta (tai worchestershire-)
• 1 rkl muscovado-sokeria (tai fariinisokeria tai hunajaa)
• chiliä
• (raastettua inkivääriä, valkosipulia)

Lisukkeet:

• riisiä
• 2 kananmunaa
• kevätsipulia
• paprikaa, porkkanoita, papuja, parsakaalia

Kana

Sekoitetaan ainekset, kattilassa varmaan sokeri liukenisi nopeammin, mutten jaksanut lämmitellä. Tavoitteena on kevyesti happaman makea tumma liemi. Laitetaan kanat pienehköön muovikippoon ja pyöritellään kastikkeessa, kastikkeen pitäisi suunnilleen peittää rintafileet. Marinoidaan muutama tunti - muuten maku jää vain kevyesti pintaan.

Ruskistetaan kanat nopeasti pannulla ja valellaan lisää marinadilla koko ajan. Lopun marinadin voi kaataa pannulle. Kanat kypsennetään loppuun uunissa 8-10 minuuttia. Kun kana on kypsää, annetaan vetäytyä hetki, 10-15 minuuttia ja leikellään sormenpaksuisiksi suikaleiksi. 

Lisukkeet

Pilkotaan kasvikset myös suunnilleen sormen kokoisiksi paloiksi. Pavut tulivat tällä kertaa pakastimesta (tuoreet ovat luokattoman huonoja tähän aikaan), joten ne olivat jo valmiiksi parin sentin paloissa. Höyrystetään (tai keitetään) kasvikset vaiheittain niin, että kokonaisaika on 10 minuuttia - hitaimmat kypsyvät yhtä aikaa kuin nopeimmat. Lisätään ensin pavut ja parsakaali, 5 minuutin kuluttua porkkanat ja parin minuutin kuluttua paprika. Jos kaikki mene putkeen, niin kaikki ovat suunnilleen yhtä aikaa kypsiä ja napakoita, ei missään nimessä höyrystettyä muhjua.

Riisi paistuu nopeasti; lisätään pannulle hieman öljyä ja levitetään riisi tasaisesti. Silputaan kevätsipuli pieniksi renkaiksi ja levitetään tasaisesti päälle. Keskelle riisiä tehdään pieni kolo, johon rikotaan kaksi kananmunaa. Ripotellaan hieman suolaa päälle; riisi paistetaan nopeasti niin, että sitä käännellään kanmunan päälle keskelle kunnes kaikki on sekoittunut tasaisesti. Riisi on valmis kun kananmuna on hieman hyytynyt. Lopputuloksessa pitäisi olla pieniä kananmunan palasia siellä sun täällä.

Sitten... tavarat lautaselle, lusikoidaan teriyaki-kastiketta pannulta vielä kasvistenkin ja riisin päälle - ja syödään. En ole mikään suuri riisin ystävä, mutta paistettu riisi menee vaikka sellaisenaan. Jos teriyaki-kastiketta ei olisi, niin varmaan tekisin lisäksi glaseerattuja porkkanoita. Porkkanat ja riisi ovat mainio yhdistelmä.

Bataattisosekeitto

Kaverin vaimo tarjoili taannoin bataattikeittoa. Pitihän keittoa koittaa apinoida. Hesarin sivulta löytyi kelvollisen kuuloinen pohjaohje, minkä perusteella tämä viriteltiin.

• 1 kg bataattia
• 2 jauhoista perunaa (100 g)
• 2 porkkanaa (100 g)
• 1 sipuli (100 g)
• 3 valkosipulin kynttä
• 2 cm inkivääriä
• 1 litra vettä
• 2 dl kermaa
• 2-3 rkl soijaa
• chiliä, mustapippuria, timjamia ja persiljaa mausteeksi
• tuoretta persiljaa tai korianteria päälle

Kuullotetaan sipulit, valkosipuli ja raastettu inkivääri pannulla pehmeäksi, lisätään hieman chiliä ja sekoitetaan pieniksi pilkotut bataatit, porkkanat ja perunat joukkoon. Lisätään vesi ja keitellään kypsäksi, noin 30 minuuttia. Lisätään mausteita, chiliä hieman lisää jos tarvitsee ja jauhettua timjamia, (kuivattua) persiljaa ja mustapippuria. Soijaa lisätään sen verran kuin tuntuu, kolme ruokalusikallista tai jotain sinnepäin - suolaa ei tarvitse lisätä. 

Soseutetaan keitto, lisätään kerma ja annetaan kiehahtaa. Jos soseesta tulee turhan paksua, voinee lisätä hieman vettä. Kaupan inkivääri taisi kerrankin olla tuoretta, koska lisäsin 3 cm ja se tuntui ihan liialta. Normaalisti 3 cm on minimäärä esimerkiksi wokkiin. Yhdessä chilin kanssa tästä tuli hieman turhan tulista, mikä ei varsinaisesti ollut tarkoitus.

Mutta keitto oli oikein pehmeää ja maukasta. Ensi kerralla hieman vähemmän chiliä ja inkivääriä, jätetään kerma pois ja keitellään kasvikset vaikka kanafondin kanssa. Ei sillä, että kerma tai chili olisivat mitenkään pahasta, mutta bataatti on riittävän makeahkoa muutenkin ja chilin pitäisi vain hieman korostaa makua, eikä suinkaan poltella. Tuore korianteri varmaankin sopisi keittoon - harmi, että vaimosti on sille kovasti henkisesti allerginen.

Poronkäristys

En ole aikoihin ehtinyt blogata mitään, enkä toisaalta muista, että olisin tehnyt jotain erikoisempaa. "Lomailimme" Lapissa ja siellä kokkailtiin esimerkiksi poronkäristystä. Koska käristys tuntui maistuvan varsin autenttiselle, dokumentoidaan sekin tänne. Lueskelin nipun reseptejä läpi ja tämä lienee kohtuullinen risteytys ilman turhia elosteluja.

• 1 kg poronkäristystä (kuudelle)
• 1,5 - 3 dl olutta hauduttamiseen
• 1-2 sipulia pienenä silppuna
• "a knob of butter" 
• suolaa, mustapippuria, timjamia
• 200 g puolukoita
• 0,5 dl sokeria

Paistetaan poron paloja pienissä erissä pannulla voinokareen kanssa. Valurauta olisi tietty parasta paistamiseen, mutta tuntui pinnoitetullakin saavan poron kärventymään kunhan lihat vain paistoi riittävän pienissä erissä ja siirrettiin valmiina reunalle wok-tyyliin. Sipulisilppua lisäillään joukkoon paistamisen ohessa.

Kun kaikki poro on käristetty, käristyksen pitäisi näyttää - käristysmäiseltä, ei kuitenkaan palaneelta. Liha maustetaan suolalla ja mustapippurilla, sekä kevyesti timjamilla. Poro on voimakkaahkon makuista, joten pelkkä suolakin varmaan riittäisi. Lisätään olut pannulle ja haudutetaan poro mureaksi kannen alla (tai uunissa) matalalla lämmöllä.

Meille ilmeisesti sattui sisäpaistista tms. leikelty käristys, sillä liha oli melkoisen mureaa jo vajaan 45 minuutin hauduttamisen jälkeen. Ohjeissa oli aikoja 30 minuutista kahteen tuntiin.

Lisäkkeeksi perunamuusia ja puolukkasurvosta. Puolukkahillot kannattaa jättää kauppaan, ne ovat tolkuttoman makeita. 200 g puolukoita ja noin puoli desiä sokeria tuntui sopivalta yhdistelmältä; sekoitetaan aineet ja murskataan hieman puolukoita, ei muuta.

Mulligatawny-keitto

Tein sen näin. Mahtavaa tavaraa. Tehkää. Chilinä oli yksi Red Serenade palko ja ruokalusikallinen sambal tabje rawit-tahnaa. Perunalajike tuli väärin valittua, koska ei meinannut pehmetä millään - sen sijaan linssit kyllä muuttuivat muhjuksi.

Seuraavalla kerralla

• unohdetaan hölmöily perunalla ja linsseillä ja käytetään kiinteitä kasviksia: porkkanaa, sokeriherneitä tai papuja ja parsakaalia
• unohdetaan hölmöily hunajamarinoidun kanasilpun kanssa; käytetään rintapaloja ja marinoidaan ne chilissä ja hunajassa - rintapaloista siivutetaan reiluja paloja
• lisätään reilummin garam masalaa tai sitten rouhitaan itse vastaava mausteseos
• inkivääriä tarvitaan melkein tuplasti alkuperäiseen nähden
• lisätään reilusti tuoretta korianteria, joka jäi pois - keitto suorastaan huutaa sitä
• nimetään keitto kookoskanakeitoksi, koska mulligatawny on niin pirun vaikea muistaa ja lausua

Olen vastaavaa syönyt joskus aikoja sitten ja aina himoinnut mystistä kookoskanakeittoa, jonka nimeä en tiennyt. Nyt voin syödä sitä vaikka jatkuvasti.

Lounasmunakas

Tällainen tuli keiteltyä edellisenä päivänä ennen röstiperunoita kokeilumielessä, pikaespanjalainen munakas. Rasvaa tarvitaan vain vähän ja munakas valmistuu nopeasti.

• 1 peruna
• 0,5 porkkanaa
• 0,5 sipulia
• 0,5 dl kinkkua kuutioina
• 1 valkosipulinkynsi
• 2-3 kananmunaa
• tuoretta basilikaa
• kuivattua persiljaa, mustapippuria, suolaa

Raastetaan kasvikset ja puristellaan kuiviksi, sekä kuutioidaan sipulit. Maustetaan ja sekoitetaan kananmunien kanssa sotkuksi. Sekoitin kinkkuakin mukaan, sillä sitä jäi pieni kimpale eilisestä pastasta. Pannulle voita ja oliiviöljyä, kaadetaan seos tasaisesti pannulle ja paistetaan yhdeltä puolelta matalalla lämmöllä n. 15 minuuttia kunnes raaste on pehmeää. 

Ripotellaan revittyä basilikaa reilusti (noin kourallinen) munakkaan päälle kun se on melkein hyytynyt ja käännetään munakas puolittain päällekkäin. Munakkaan pitää jäädä hieman kosteaksi keskeltä.

Röstiperunat, haudutettua hapankaalia ja bratwurstia

En osaa tehdä röstiperunoita niin millään tai sitten en vain jaksa paistella niitä riittävän hiljaisella tulella. Mausta saa oikean, mutta ne pirulaiset aina hajoavat. Varmaan auttaisi, jos käyttäisi keitettyjä perunoita, mutta koska en juuri voi sietää keitinperunoita (pl. uudet), ei niitä juurikaan ole saatavilla, jollen erikseen lähde keittelemään.

Röstiperunat

• 400 g perunaa
• 100 g porkkanaa (yksi iso)
• 1 sipuli
• 2-3 valkosipulin kynttä
• timjamia, mustapippuria, (yrtti)suolaa
• 2 kananmunaa
• voita ja öljyä paistamiseen

Raastetaan kasvikset ja sekoitetaan suola. Huuhdellaan ja annetaan ylimääräisen nesteen valua pois, ainakin 15-30 minuuttia sen jälkeen kun raaste on kunnolla puristeltu. Sekoitetaan mausteet ja kananmuna raasteeseen. Kananmuna ei ole välttämätön - eikä sitä varmaan monessa reseptissä olekaan, mutta pysyypä sotku paremmin kasassa. Eikä niihin kuulu porkkanaakaan, mutta se on hyvää. 

Tein sotkusta pieniä matalia kakkuja kahvilautasen avulla. Muitakin metodeita varmaan on, blinipannu varmaan olisi paras. Lettupannua voisi kokeilla seuraavaksi. Blinit raaoista kasviksista paistuvat n. 15 minuuttia vitosteholla välillä käännellen. Kannattanee käyttää kahta pannua, jotta röstit saa järjellisessä ajassa paistettua.

Bratwursti ja haudutettu hapankaali

• 400 g bratwurstia (tai paketillinen)
• 400 g hapankaalia
• 1 dl kuohukermaa (tai haudutuksen kestävää)

Jouluksi on tullut tehtyä hapankaalilaatikkoa, joka on mahtavan makuista. Pelkkä hapankaali on melko jyrkän makuista, mutta jo lyhyt hauduttaminen korjaa tilanteen. Valutetaan ja puristetaan kaalista ensin liiat liemet pois ja laitetaan kevyesti öljytylle pannulle. Haudutetaan 10 min, lisätään kerma ja jatketaan vielä 5 min. 

Paistoin bratwurstit toisella pannulla, jolla paistelin röstejä pannun vapauduttua.

Söimme näitä perusvihersalaatin kera. Rösteille sopisi kevyehkö kermaviilikastike, tällä kertaa haudutettu hapankaali oli sen verran kosteaa, ettei muita kastikkeita oikeastaan tarvinnut. Näistä muodostui lopulta oikein mainio makuyhdistelmä.

Jälkiruokasi oli omenatorttua ja vaniljajäätelöä. Ensi kerralla pitää koittaa perinteisen jenkkityylisen omenapiirakan tekemistä.

Paahdettu broileri, paahdettuja perunoita ja seesamiporkkanoita

Jamie Oliver kokkasi jossain Livin ikuisista uusinnoista paahdettua kokonaista kanaa ja teki mieli toistaa mokoma tempaus. "roasted chicken" -hakusana googleen toi hieman yli 10 miljoonaa osumaa, joista päättelin Jamie Oliverin ensimmäiseksi osuneen reseptin olevan kutakuinkin paras vaihtoehto.

Lisukkeeksi perunoita ja seesamiporkkanoita, joiden reseptiin törmäsin myös sattumalta paahtuneen kanan salaisuuksia selvitellesssä.

Paahdettu broileri ja perunat

• 1 pakastettu broileri tai vastaava kanaeläin (1,25 kg)
• reilu kilo perunoita
• 1/3 paketti pekonia
• 1 sitruuna
• kokonainen valkosipuli tai 2 yksikyntistä
• 1 chilipalko
• lintumaustetta (joulublogissa, timjamia, meiramia, mustapippuria, salviaa, suolaa, neilikkaa)

Sulatetaan broileri (jos se siis on jäässä - tietenkin) huolella ennen kokkausta. Kanan olisi varmana hyvä maustua useampikin tunti ennen uunittamista, tunti ei oikein tuntunut riittävän. Mutta tein noin kourallisen kanamaustetta em. mausteista ja  merisuolasta. Hieroin mausteet kanan pintaan ja loput sisuksiin. Kana ehti maustua jääkaapissa noin kaksi tuntia, enemmän suolaa ja useampi tunti aikaa olisi varmasti ollut parempi.

Lohkotaan perunat golfpallon kokoisiksi ja keitetään suolatussa vedessä sitruunan ja valkosipulien kanssa 12 minuuttia. En jaksanut nysvätä valkosipulin perkuun kanssa, vaan käytin kahta yksikyntistä sipulia. Valutetaan perunat ja höyrystetään hetki. Mä olen harrastanut samaa esikeittelyä; näin perunoista tulee pehmeän rapeita ilman palamista. Jamie taisi esikäräyttääkin perunat, mä vain laitoin takaisin kattilaan.

Tehdään sitruunaan kymmenkunta reikää ja survotaan se valkosipulin ja pilkotun chilin kera kanan sisuksiin. Sidotaan jalat kiinni narulla (silikoninauha on mainiota), jotta rivon näköinen otus saa pidettyä sitruunan sisuksissaan. Kana valellaan huolella oliiviöljyssä ja työnnetään reilun kokoisessa vuoassa uuniin 190 asteeseen 45 minuutiksi.

Otetaan kana ulos ja lautaselle ja kaadetaan perunat vuokaan pohjalle ja palautetaan kana perunoiden sekaan ja sekoitellaan perunat rasvassa. Valelin vielä kanaa sen liemellä, koska pinta vaikutti kuivalta. Peitin vielä ohjeen mukaan kanan rinnan pekonilla, mutta tämän olisi voinut oikeastaan jättää väliinkin. Ei sillä etteikö pekoni olisi hyvää, mutta toimi ilmankin. Paistetaan vielä 45 minuuttia kunnes koivet irtoavat helposti ja koipea tökkäämällä valuva neste on kirkasta.

Paistoajaksi varmaan riittäisi kilon elukalla 2 x 30 minuuttia, nyt kana oli hieman kuivunut. 

Seesamiporkkanat

Tämä resepti vaikutti heti laakista mainiolta ja se löytyi kun etsin reseptiä paahdetulle kanalle.

• nippu, 250 - 300 g porkkanoita
• 1 rkl hunajaa
• 1-2 rkl oliiviöljyä
• kourallinen kuorimattomia seesaminsiemeniä

Tein porkkanoista noin sormen paksuisia ja pituisia tikkuja, valelin hunajalla ja öljyllä ja pyörittelin noin kourallisessa seesamin siemeniä. Uuniin kanan kanssa kun n. 30 minuuttia paistoaikaa oli jäljellä, 20 minuuttia olisi riittänyt.

Kastike

• kanan paistoliemi
• 1 dl kuivaa omenasiideriä
• puolikas kanaliemikuutio
• 1 rkl sinappia
• 1 rkl hunajaa

Safkaseireenin plogissa oli tämä kastikekin, jatkoin sitä sinapilla, koska muuten maku jäi hieman ohueksi. Mun kastikkeen suurustuspuuha meni taas reisille, pelkkä sinappi olisi varmaan riittänyt. Nyt saatiin taas hyytelöä.

En oikein hallitse kanan leikkelyä anatomisesti, mutta saihan siitä rintapalat ja koivet irti suht nätisti. Loput rääppeet säästin nypittäväksi myöhemmin, noista saa tehtyä vielä keiton (pidän omista kanaliemistä enemmän kuin kuutioista tai edes fondista). 

Tämä oli kokonaisuutena noin kasin arvoinen esitys. Sitruuna ja kana sopivat yhteen, chili ei vain juurikaan maistunut - tai edes tuntunut. Ensi kerralla - joka varmasti tulee, oli kuitenkin sen verran hyvää - teen varmaan täytteen suolasta, chilisilpusta, valkosipulista ja lohkotusta sitruunasta. Nyt liha maistui ihan sitruunan kosketuskohdasta hieman kitkerältä, ehkä siltä vältytään näin. Lisäksi kanan pitää antaa maustua pidempään. Perunoista sen sijaan tuli mahtavia; pitänee tehdä seuraavaksi porsaankylkeä ja ripotella perunat ja nippu muita kasviksia joukkoon.

Hirvenjauhelihakeitto

Pojalle piti keitellä lihakeittoa ja meillä on melko reippaasti hirvenlihaa, ml. jauhelihaa, pakastimessa. Nyt on lihakeiton vuoro, tällaista keitellään pojalle pakastimeen aina vähän väliä. Lapsen ruoan pitää olla vähäsuolaista, mutta aahan sitä lisättyä jälkikäteen. Hirvi on valitettavasti hyvin vähärasvaista, joten se menee kuivaksi. Hyvä tapa ratkaista tämä ongelma on paistaa se pekonin kera - keiton kokonaissuolamäärä tuskin nousee siitä liikaa.

Ainekset

• 400 g hirven jauhelihaa (tai vaikka nautaa)
• 1/3 paketti pekonia (n. 50-60 g) silputtuna
• 2 sipulia (yksi lihan paistamiseen)
• 3 valkosipulin kynttä
• 8 kiinteää perunaa
• 2 porkkanaa
• 1 palsternakka
• 1 varsisellerin varsi
• 1-2 tl kuivattua persiljaa sekä timjamia
• 1,5 litraa vettä
• 10 mustapippuria

Ruskistetaan hirvenliha pekonin ja yhdestä sipulista tehdyn hakkeen kanssa - lisätään valkosipuli myöhemmin ja kuullotetaan se lopuksi. Kuutioidaan perunat, porkkanat ja palsternakka suupalan kokoisiksi ja lisätään keitokseen (teen melkein aina ruoat yhdessä ja samasa valurautapadassa). Varsiselleri lisätään muutamana isona palasena, ongin nämä pois kun keitto on valmista.

Lisätään vesi ja mustapippurit ja mausteet, keitetään kunnes perunat ovat pehmeitä - noin 45 minuuttia.  Maustetaan suolalla tarpeen mukaan, yrttisuola toimii oikein hyvin. Valkosipuli ei tämän ruoan kanssa ole lainkaan välttämätön, sitä tulee käytettyä melkein enemmän vain tavan vuoksi.

Tomaattipataa, kastiketta ja pekonia

Pidän suuresti muhennoksista, joissa on runsaasti tomaattia. Ja kaikki, missä on pekonia, on hyvää. Tässä on pari simppeliä reseptiä, jotka vaativat pidemmän haudutuksen - samasta pekonipaketista. Jos padan resepti julkaistaan jossain naistenlehdessä, niin sen nimi olisi varmaan "tomaattinen meksikolaispata". Ainoa yhteys Meksikoon lienee siinä, että sielläkin syödään papuja, tomaattia ja pekonia.

Tomaattipekonikastike

• 500 g paseerattua tomaattia
• 400 g chilitomaattimurskaa (purkit nyt vain sattuivat olemaan tämän kokoisia)
• 2-3 valkosipulin kynttä
• 1 iso sipuli (100 g)
• 1 porkkana (100 g)
• 1 pala varsiselleriä (100 g)
• 1 chilipalko, tuore tai kuivattua
• puoli pakettia pekonia (80-90 g)
• suolaa, mustapippuria, kuivattua persiljaa, basilikaa
• 2-3 rkl sokeria
• oliiviöljyä

Sipuleista, porkkanasta ja varsiselleristä sekä pekonista tehdään pientä haketta. Pataan laitetaan pieni tilkka öljyä ja ruskistetaan pekoni siinä, sen jälkeen lisätään kasvikset (pl. valkosipuli). Jos pekonin rasvaa on liiaksi, osa kannattaa heittää pois. Lisätään valkosipuli ja hakattu chili kasvisten päälle kun ne ovat hieman pehmenneet, jottei valkosipuli vahingossakaan pala. Kuullotetaan vielä hetki kunnes valkosipuli on pehmeää ja chilistä irtoaa tuoksua.

Lisätään tomaattimurska, hieman sokeria, muasteet ja sekoitellaan. Tämän kastikkeen pitää hautua pitkään, sellainen 2-3 h on hyvä lähtökohta. Haudutetaan pienellä lämmöllä (2 tai 3 asteikolla 1-9) osittain suljetun kannen alla kunnes seos paksuuntuu hieman ja tummenee pehmeän makuiseksi kastikkeeksi.

Kastike on parasta tuorepastan kanssa, päälle vielä tuoretta mustapippuria. Tätä kastiketta tuli melko runsaasti, käytin loput seuraavana päivänä lasagneen (muu pasta oli loppu, enkä kipeänä jaksanut ulkoilla kauppaan).

Tomaattipata

• 400 g naudan lapaa + luu (sattui olemaan citymarketissa)
• puoli pakettia pekonia (80-90 g)
• kaksi reilun kokoista sipulia
• varsiselleriä pienenä hakkeena
• 5-6 valkosipulin kynttä
• 1 tlk (400 g) ruskeita papuja
• 2-3 chilipalkoa, habaneroa jos sitä olisi löytynyt
• paprikajauhetta (ja tuorettakin paprikaa)
• 500 g paseerattua tomaattia
• 400 g chiltomaattimurskaa
• suolaa, piripiriä

Padan pohja on hyvin samankaltainen kuin edellisessä kastikkeessa. Kuutioidaan naudan liha suunnilleen peukalon kokoisiksi paloiksi. Ruskistetaan ne nopeasti pekonin ja luun kansssa ja otetaan lihat talteen. Kuullotetaan sipulit ja varsiselleri edelleen luun kera, jos chili on kuivattua niin lisätään nyt. Palautetaan lihat pataan ja kaadetaan niiden päälle tomaattimurska ja huuhdotut pavut. Papuja voisi olla useampaakin lajia. Sekoitellaan ja maustetaan suolalla ja piripirillä.

Unohdetaan keitos hautumaan ainakin kolmeksi tunniksi, lapa tuskin on syömäkelpoisen pehmeää alle kahden tunnin. Tämä keitos on melko tuhti jo sellaisenaan, mutta lisäkkeenä toimii pasta tai nuudelit, ja mikseivät perunatkin. Parasta pata on muhittuaan ainakin päivän jääkaapissa.

Thaiwokki

Tämä on muutaman vuoden aikana syntynyt perusthaiwok-resepti, joka ei muistuta mitään thairuokaa, mutta jossa on kuitenkin niistä löytyviä perusmakuja: kookosta, chiliä, limeä ja korianteria. Wokin voi tehdä tuoreista vihanneksista tai pakastetuista, tuoreempien kanssa tulee parempaa, mutta se ei enää valmistu vartissa.

Ainekset, tekemiseen kuluu aikaa noin 15-20 minuuttia.

• 400 g maustamatonta kananrintaa tai suikaleita
• 400 g pakastewokkivihanneksia tai vastaava määrä kasviksia (sokeriherneitä, minimaissia, paprikaa, vesikastanjaa, ananasta, pensaspapuja, ehkä porkkanaa) 
• 1 tlk kookosmaitoa
• 1 rkl sitruunaruohomurskaa, tai ehkä pari 10 cm pätkää
• 1-N rkl punaista tai vihreää chilitahnaa (mikä tahansa käy oman maun mukaan, Sambal Tjabe rawiteista on mainiota)
• 4 valkosipulinkynttä murskattuna
• inkivääriä raastettuna nelisen senttiä (tai galangajuurta, kuivattuna pari palaa)
• 4 kaffirlimetin lehteä
• tujaus lime-mehua
• seesamiöljyä paistamiseen
• soijaa tai kalakastiketta
• tuoretta korianteria koristeeksi
• riisiä

Laitetaan riisi kiehumaan, höyrystetty jasmiiniriisi on parasta. Riisi on näin samaan aikaan valmista kuin muukin ruoka. Paistetaan kanasuikaleet nopeasti wokissa öljyssä, ei tarvi tulla kypsäksi, mä vain pidän siitä, että kanoissa on hieman pintaa. Poistetaan kanat wokista esim. ritilälle. Lisätään wokkiin öljytilkkaan chilitahnaa riittävästi (1 rkl rawit-tahnaa on tarpeeksi), murskatut valkosipulit, sitruunaruohomurska ja inkivääri. Jos sitruunaruoho on kokonaista, laitetaan se mukaan vasta myöhemmin. Minulla oli kuivattua galanga-juurta, joten lisäilin sitä pari siivua.

Lisätään kasvikset ja pikapaistetaan niitä pari minuuttia ja sekoitellaan mausteseoksessa. Lisätään kanat ja pyöritellään myös seoksessa. Lisätään kookosmaito ja (kuivatut) kaffirlimen lehdet. Annetaan kiehua noin 10 minuuttia kunnes kana on kypsää. Maustetaan liemi kalakastikkeella tai soijalla. Sitten vain poistetaan kuivat ainekset (sitruunaruohot ja galangajuuri) ja syödään riisin kanssa.

Keitos on onnistunutta silloin kun se on pehmeän tulista, kasvikset ovat hieman "al dente" ja pinnalla kelluu hieman punervaa chiliä. 

Peruna-purjokeitto

On ollut joskeenkin kiirettä, joten viikolla syöminen on seurannut simppeliä keitto-pasta-linjaa. Peruna-purjo-keitto oli kyllä ehdottomasti yksi parhaista aikoihin. Seuraavaksi pitää kokeilla esim. pastajanjauhajista löytyvää Jamie Oliverin kikherne-purjokeittoa.

Keittelyyn meni vajaa tunti ja aineksina oli seuraavaa:

• 500-600 g perunoita (jauhoisia)
• 5-6 dl vettä
• 1 suurehko purjo
• 1 iso punasipuli (100 g)
• 5 valkosipulinkynttä
• 1-2 dl kermaa
• kasvisliemikuutio
• mustapippuria, timjamia
• soijaa
• raejuustoa

Sipuliksi kävisi varmaan mikä tahansa, mutta punasipulia oli runsaasti käsillä. Perunoiden määrästä en ole täysin varma, niitä oli kuitenkin noin tuplasti sipuli-purjoseokseen nähden, pienempikin määrä riittäisi. Sipulit, valkosipulit ja purjo silputaan ja kuullotetaan kevyesti padassa. Niitä ei pidä ruskistaa. 

Perunat kuoritaan, leikataan pieniksi kuutioiksi ja lisätään pataan. Peitellään hyvin sipuliseoksella. Lisätään vettä niin, että seos reilusti peittyy vedellä. Lisätään timjamia pari teelusikallista, kasvisliemikuutio ja keitellään perunat kypsäksi.  

Kun keitos on kypsää, soseutetaan se. Esteettiset jättävät purjon vihreitä osia koristeiksi. Tässä vaiheessa voi testata onko timjamia tarpeeksi ja ehkä lisätä vähän mustapippuria. Tarkastetaan suolaisuus ja lisätään hieman, ehkä 1-2 rkl soijaa maun mukaan. Lisätään kermaa. Puolikin desiä riittäisi, mutta kermalle ei ollut mitään muuta välitöntä käyttöä olemassa, joten kaadoin kaiken.

Keitto toimii mainiosti raejuuston kanssa, pari ruokalusikallista per annos tuntuu aika optimaaliselta määrältä.

Chilihillo

Lyhyesti: chiliä ja jotain makeaa hillottuna. Mainiota.

• puolikas mango
• 200 g punaisia chilejä
• puolikas suippo makea paprika (oli hollilla)
  
• pari habaneroa
• 1 dl sokeria
• 0,5 dl vettä

Poistetaan siemenet ja muu turha höttö chileistä ja pilkotaan kuutioiksi. Kuutioidaan puolikas mangoa - mangon on sitten parempi olla kypsää. Lisätään koko sotku kattilaan ja keitellään noin 20 minuuttia kunnes kasvit ovat pehmeitä. Vettä ei tarvita paljon, kunhan tavara vain ei pala pohjaan. Sokeria ei ihan älyttömästi tarvi, puolikin desiä - tai sitten hunaja - voisi toimia.

En lisännyt muita mausteita tai etikkaa, koska maku jo sellaisenaan oli oikein mainio. Keitos hienonnetaan sauvasekoittimella massaksi, jossa on "riittävästi" sattumia. Kokonaisuudessaan hilloa tulee kolme-neljä desilitraa ja rakenne on aivan hillomaista. Lisätään keitettyyn kuumaan lasipurkkiin.

Näkisin, että ensi lauantaina on lounaaksi panineja vuohenjuustolla ja chilihillolla.

Chili

Pastanjauhannassa (taas kerran) paljasstettiin Oululaisen ravintola Mezzon pitkään haudutetun chilin salaisuus. Ja pitihän sitä mennä kokeilemaan, varsinkin kun Oulussa käydessä kyseinen kioski ei ollut auki - vain loppuviikosta, valitettavasti. Sen sijaan Pannun mexican pannupitsa oli erinomainen ja duunikaveri kehui heidän omaa pastaansa mainioksi. Harmi, että Hartwall oli pilannut heidän juomansa...

Whatsoever, näin tuli juuri äsken laitettua chili 14 tunniksi urakoimaan uuniin seuraavalla sisällöllä:

• 300 g naudan paistijauhelihaa (rasvaisempi versio)
• 300 g porsaan jauhelihaa (lavasta, rasvaiskohkoa)
• 3 pientä punasipulia pieninä kuutioina
  
• 2 yksikyntistä valkosipulia pieninä kuutioina
  
• 1 ltk (0,5 l) tomaattimurskaa
• 1,5 varsiselleriä pieninä kuutioina
• 1 pullo (0,33 l) Koffin portteria (+1 kokille)
• 1 rkl piri-piriä
• 1 rkl juustokuminaa
• 1 rkl korianterin siemeniä murskattuna
• 2 rkl soijaa
• 3 rkl chilikaupan sauhua (vähempikin ehkä riittäisi, mutta purkissa oli tämän verran jäljellä)
• 1 habanero (savustettu)
  
• 1 punainen chili (savustettu, niitä mitä myydään esim. stockalla hollantilaisena chilinä)
• 1 punainen chili (sama kuin yllä) tuoreena
• 5 rkl makeaa paprikajauhetta (pussin loppu)
• n. 30 cm luuta paahdettuna

Sotketaan ainekset sekaisin vuokaan, vuorataan kansi foliolla ja uuniin niin pitkäksi aikaa kuin jaksaa, kuten alkuperäisessä ohjeessa ohjeistetaan.

Ostin jänteisiä luita kauppahallista kolmeen reilun 10 cm palaan pilkottuna. Olisi pitänyt ottaa pienempiä, koska en mitenkään onnistunut halkaisemaan niitä (ja keskellä yötä ei viitsinyt hakata liiaksi). Paahdoin näitä uunissa noin 45 minuuttia 225 asteessa pannulla, olisi voinut enemmänkin, koska tässä vaiheessa ne olvat vasta kevyesti ruskistuneet. Ja pannu sai mukavan rasvapolton huollon

Yksikyntiset valkosipulit oli helpoin kuutioida, tavalliset olisin vain murskannut Ostin suuremman satsin chiliä, koska tarkoituksenani oli alunperin savustaa chilit ja jauhaa ne - nyttemmin tulen tekemään pirunhilloa. Ostin parisataa grammaa punaisia "hollantilaisia" chilejä, kolme habaneroa ja paria lukuunottamatta tungin ne savustuspussiin.

Kuningasideana oli kuivatella chilit pussissa savun kera ja jauhaa tehosekoittimessa. No, eihän vesihöyry tietenkään pussista pakene ja sain höyrytettyjä chilejä. Savustuspussi lhinn savusti kämpän, chileissä tuntui vain kevyt aavistus savusta. Teen huomenna hillon ja katsotaan kuinka savuista siitä oikeasti tulikaan.

Chiliin siis lisättiin yksi savustettu habanero ja yksi punainen savustettu chili, sekä yksi tuore punainen viipaleina. Ensi kerralla myös muistan poistaa siemenet ennen uuniin työntämistä. Savustus sinänsä varmaan toimisi grillillä miedossa lämmössä. Ohutkuoriset chilit voi kuivata huoneenlämmössäkin (vielä tölkillinen jäljellä), ehkä niitä voisi koittaa savustaa jälkikäteen. No, netti on täynnä ohjeita.

Mutta aamulla nähdään mitä chilistä on tullut, valmista sen pitäisi olla noin kahdelta huomenna (tai no, tänään). En lisännyt suolaa lainkaan tässä vaiheeessa, joten tehdään ensimmäinen makutesti aamulla. Sitten voinee vielä hieman säätää makua chilillä - jos nyt tarvitsee ajatellakaan lisäämistä.

 ***

Jälkiarviona chilistä tuli varsin mainiota, mausteita pitää säätää vielä. Korianteria saa olla ehkä puolet, ehkä jeeraakin. Korianterista tulee pistävää jos sitä on liikaa. Paprikaa taas voisi olla lisääkin reilusti. Ensi kerralla en kyllä lisää sianlihaa kuin enintään pekonina tuomaan rasvaa, sillä tämän padan rakenne meni turhankin muhjuiseksi.

Parista habanerosta - ja muusta chilistä - huolimatta chili ei ollut lainkaan liian tulista, vaan miellyttävän tasaisen voimakkaan tulista. Toimii mainiosti riisin, maissilastujen ja kermaviilin kanssa.

Punajuuri-fetajuustokeitto

Sodexo - työpaikan sikala - yllättää yleensä keitoillaan. Muut ravinteet ovat yleensä enemmän tai vähemmän epäonnistuneita virityksiä, mutta keitot toimivat lähes aina. Positiivisin yllätys aikoihin oli viime vuoden lopulla tarjottu punajuuri-fetajuustokeitto (anteeksi, salaattijuusto). Eilen sain rekonstruoitua tuon ihmeen - reseptin pohja on täällä - ihan toimiva tuosta voimajuures hölmöilystä huolimatta.

Näin tätä taas tulkitsin:

Punajuurisosekeitto

• 500 g punajuuria
• 1 iso punasipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 iso rosamunda
• 1 omena (samoja, joita tuli edelliseen tortuun - hapan omena toiminee paremmin)
• 1 kasvisliemikuutio
• 8 dl vettä
• 2 dl kermaa (4 % kevytviritys)
• 2 dl fetajuustokuutioita
• maustetaan suolalla, mustapippurilla ja timjamilla

Silputaan sipulit ja kuutioidaan punajuuret. Kuullotetaan kattilassa oliiviöljyn kanssa kunnes sipulit ovat pehmenneet. Lisätään kiehuva vesi ja kasvisliemikuutio ja keitetään noin 20 minuuttia. Lisätään perunat ja omenakuutiot, keitellään noin 20 minuuttia lisää - tai kunnes kaikki kasvikset ovat pehmeitä. 

Soseutetaan tehosekoittimella - jätin melko karkeaksi - ja maustetaan. Suolaa ei mun mielestä kaivata, sillä fetajuustossa on sitä muutenkin. Mustapippuria voi rouhia varsin reilusti, timjamia lisäsin pari teelusikallista jauhettuna. Lisätään kerma ja fetakuutiot ja lämmitetään vielä hetki, kunnes fetajuusto on hieman pehmennyt.

Kerma oli ehkä taas turhaa, mutta keitto on mahtavan makuista. Punajuuren makeus ja reiluhko pippurointi ainakin toimivat keskenään - varmaan koitetaan seuraavaksi chilin kera.

Omenaviinerit (tai tortut)

Harvoinpa tulee leivottua mitään leivonnaisia - leipää tuleekin tehtyä - koska ne useimmiten epäonnistuvat. Mutta Gordon Ramsay F-wordista löytyi idioottivarma omenatortun ohje. Kopioidaanpa tännekin jottei se katoa.

Torttupohja

• 4 levyä (200 g) valmista voitaikinaa (sellaisia, joista yhdestä saa kaksi perinteistä tähtitorttua)
• omenoita - alunperin 8-10 pink ladya - kaksi nyrkin kokoista riitti mulle
• hieman pehmeää voita torttujen päälle

Täyte riittää aika tarkkaan neljälle levylle, parista suurehkosta omenasta sai ohuina lohkoina juuri sopivasti levyjen mitalta omenasiivuja. Levyjen sulamisen aikana (15 min) ehtii tehdä täytteen ja kuoria sekä viipaloida omenat. En muista mikä käytetty omenamerkki oli, mutta ne olivat punapintaisia reilun tennispallon kokoisia makeahkoja ja kiinteitä veijareita. Alkuperäisessä torttu oli iso pyöreäpohjainen, joten pyöreät ohuet viipaleet toimivat sen kanssa, ensi kerralla varmaan teen pieniä kuutioita.

Levyjen sulattelun aikana voi tehdä omenasoseen.

Täyte - omenasose

• 150 grammaa (pari desiä) omenaa, edellisen leikkausjätteet palasina tai osa lohkoista pieninä kuutioina
• 1-2 tl vanilliinisokeria (eipä ollut vaniljatankoa)
• 3 rkl sokeria
• "1 knob unsalted butter", tässä tapauksessa reipas ruokalusikallinen oli sopiva määrä
• 1 rkl Calvadosta
• 1/4 tl kanelia (jauhoin lastusta varmaan tuplasti)
• tiraus sitruunamehua (pari tl limemehua)

Sekoitetaan aineet omenoita lukuunottamatta ja keitellään kunnes aineet ovat liuenneet. Lisätään omenat ja keitellään omenat pehmeiksi (noin 10 min riittänee). Muussataan seos tehosekoittimella tai vastaavalla vehkeellä tasaiseksi massaksi.

Vaniljasokeri + kerma

• 2 vaniljatangon siementä (pari tl vanilliinisokeria)
• 4 rkl hienoa sokeria (tomusokeria)
• 1 tl kanelia
• "clotted cream" - tätä tuskin löytää Suomesta, joten paksuhko kermavaahto kelvannee

Levitetään täytettä tasaisesti kaikille pohjille. Täytteen päälle kasaillaan omenasiivut tasaiseksi tiiviksi matoksi. Näiden päälle levitellään vaniljasokeri, sekä lopuksi pieniä palasia voita. Helpommalla pääsee, jos voitelee sulatetulla voilla omenat ja kaatelee sokerit päälle.

Paistetaan uunissa noin 20-30 minuuttia, kunnes pohja on hieman kohoillut. Alkuperäisessä ohjeessa tortut käännettiin välillä, mutta ainakin Rosenlew on osannut tehdä uunin, joka paistoi tortut myös pohjalta. Jälkiruoaksi kermaa varmaan voi lisätä päälle, mutta enpä muistanut ostaa sitä, enkä oikeastaan kaivannutkaan.

Täytteen ansiosta näistä tulee erittäin omenaisen makuisia ja valmiin torttutaikinan ansiosta vaivannäkö on nimellistä. Ensi kerralla pitää käyttää happamia omenoita ja vähemmän sokeria, koska näillä eväillä tästä saatiin varsin makeita.

Tomaatti-kananmuna-jauheliha-leipä

PAahdettujen kerrosvoileipien tekeistä pitäisi harrastaa useammin. Tällaista tehtiin lounaaksi juuri hieman ennen sairastumistani - en enää ikinä tee mitään tulista ruokaa, jos on pienikin uhka toimittaa ne saapumisreittiä myöden maanalaiseen puhelinverkostoon.

Mutta tämä on simppeli, ei erityisen terveellinen, ja mainio ruoka. Köyhän miehen hampurilainen.

• omatekoisia jauhelihapihvejä 2 kpl
• 2 kananmunaa
• 4 viipaletta täysjyväleipää
• tomaattia ohuina siivuina
• majoneesia
• punasipulia ohuina siivuina
• valkosipulin kynsi

Jauhelihapihvejä voi tehdä niin monella tapaa kuin vain jaksaa keksiä. Jos joku keksii tavan, millä ne pysyvät koossa järkevästi, niin kertokaapa mullekin. Ei onnistu suurella määrällä kananmunia, eikä pienellä,ei korppujauhoilla eikä ilman korppujauhoja. Ehkä pitää olla kärsivällisempi paistaessa.

Mun mielestä parhaimpia pihvejä - ja pullia - saa espanjalaisittain lisäämällä tomaattipyrettä ja pienen tujauksen chiliä. Tasaisia pihveistä saa tekemällä reunoista hieman paksumpia - tai painamalla keskelle pienen kolon.

Kokkaus ei ole mitään ydinfysiikkaa. Siivutetaan ensin tomaatit ja sipulit hyvin ohuiksi renkaiksi. Paahdetaan leipäpalat nopeasti pienessä määrässä oliiviöljyä. Paistetaan kananmunat. Sivellään alimman leivän pohjalle  majoneesia, ja tomaattisiivut, päälle pihvi, sitten sipulisiivut ja lopuksi kananmuna. Ehkä ketsuppia, jos pitää. Syödään. Lisukkeena oli salsamainen salaatti tomaateista, jalapenosta ja paprikasta.

Sienirisotto ja lämmin tomaatti-rucola-feta-salaatti

Kerrankin Risella risotto-riisipakkauksen kylkeen oli saatu järkevän suuntainen resepti, vaikka reseptoijana olikin tv-kokk^bimbo Sara La Fountain. Tässä ohjeessa vain oli aivan liian vähän nestettä - ja liikaa kermaa. Koska perusmaku oli varsin mainio, ikuistetaanpa se tänne.

Sienirisotto

• 3 dl riisiä
• 3 rkl oliiviöljyä
• 1 sipuli
• 2 kpl valkosipulinkynsiä
• 3 dl kanalientä
• 1,5 dl valkoviiniä
• 1 dl kermaa
• 1dl parmesaanijuustoa
• 2 rkl voita
• 200 g sieniä (mitä löytyy, käytin tuoreita herkkusieniä)
• 1-2 tl tuoretta timjamia
• suolaa ja mustapippuria

Kuullotetaan hienoksi silputut sienet pannulla ja siirretään odottelemaan. Kuullotetaan silputut sipulit sekä riisiä hetki. Nesteet lisätään kolmessa erässä jatkuvasti sekoitellen. Lopuksi lisätään sienet, justo, kerma ja maustetaan. Risotto on valmis kun loputkin nesteet ovat imeytyneet.

Näillä otteilla risotosta tuli aivan liian tahmeaa mun makuun, kanalientä olisi hyvä olla ainakin 5 dl, jollei enemmän ja kerma oli täysin turhaan mukana, sillä mausta tuli vain paksuhko. Ensi kerralla jätetään kerma pois ja lisätään nestettä. Lisäsin myös parisataa grammaa jauhelihaa, koska alunperin siitä oli tarkoitus tehdä jotain muuta, mikä nyt on jo unohtunut.

Lämmin tomaatti-rucola-feta-salaatti

Pastanjauhannasta löytyi taas hyvyyksiä - hyvin yksinkertainen salaatti. Tätäkin tietenkin piti hieman viritellä.

• 1 ltk kirsikka- tai luumutomaatteja
• 1 paketti apetina feta-juustoa mausteöljyssä oliiveiden kera
• nippu rucolaa (tai noin 50 g, puolet laatikollisesta)

Pyysin fetajuustoa ja vaimo toi tuollaisen Apetinan marinoidun juustopaketin, mikä olikin varsin mainio tapaus. Valmiiksi mausteöljyssä fetaa ja oliiveja. Kaadetaan tomaatit sen verran laakeaan vuokaan, että ne peittävät pohjan kokonaan. Jos kaupasta löytyi tomaatteja tertussa, niitä on aivan turha mennä purkamaan. Kaadetaan juusto-oliiviseos ja osa öljystä tomaattien päälle. Uunitetaan noin 15-20 minuuttia kunnes tomaatit ovat pehmeitä ja hieman halkeilleet. Vuorataan kulho rucolan lehdillä ja kipataan tomaatit salaatin päälle. Mainiota.

Kovin öljyistä ei kannata tehdä; mausteöljy sopii tähän loistavasti. Jos mausteista öljyä ei ole, niin salaatin päälle vain mylystä mustapippuria reilu tujaus, suolaa ei mun mielestä tarvi lisäillä.

*** 24.01.2010

Tehtiin tänään iltapalaksi tätä uudestaan ja kehittelin viritelmää. Apetinan fetaa taas aurinkokuivatulla tomaatilla (joo, nämä ovat törkeän hintaisia, mutta sopivan kokoisia), tällä kertaa jotain tavallista rapeaa salaattia ja encorena kylmäsavukinkkua pieninä siivuina päällä. Mahtavaa.

Tomaatteja ei kannata kipata öljyineen salaatin päälle, sillä salaattiparka vettyy. Sen sijaan öljyliemi kannattaa ottaa talteen, tirauttaa siihen ruokalusikallinen tai parikin jotain etikkaa ja maustaa salaatti tällä sekoituksella, sekä mustapippurilla.

Kyseinen liemi toimii leivän kostukkeena melkein paremmin kuin salaatinkastikkeena.