1. toukokuuta 2010

Pastarami

Jenkkisarjoissa mussutetaan leipää, jonka sisällä on pehmeää paahtopaistia: tämä ilmestys on suolalihasta savustamalla kypsytetty paahtopaistinomaista tavaraa, joka on aivan mahtavaa. Tätä pitikin yrittää tehdä itse ja tulos melkein onnistui. Harmi vain, että paska liha pilasi homman. Ei enää ikinä valmiiksi pakattuja rustokimpaleita, vaikka olisi millainen hätä. Mausteseoskaan ei ollut ihan oletettu, olisi voinut melkein jättää pois tai tehdä toisin.

Mausteseos löytyy täältä, mutta toistetaan tännekin:

  • 4 rkl suolaa
  • 4 rkl paprikaa
  • 3 rkl jauhettua korianteria
  • 3 rkl ruskeaa sokeria (mulla oli muscovado)
  • 2 rkl mustapippuria
  • 2 rkl sinapinsiemeniä
  • 1 rkl valkopippuria
  • 8 valkosipulinkynttä 
Ainekset jauhetaan myllyssä tai huhmareessa tai jotenkin, kunhan saadaan jauhetta ja valkosipulin kera tahnaa. Tää ei mun mielestä ollut kovin toimiva; korianteria taisi tulla turhan paljon ja valkopippuri tuntuu aina liian pistävältä. Jos näitä hieman säätää lievemmälle, niin varmaan toimisi paremmin.

Suolaliha
  • 1 kg paahtopaistia
  • 1,5 l vettä
  • 0,25 dl suolaa
  • 3 neilikkaa
  • 5-10 mustapippuria
  • laakerinlehti
En nyt ihan tarkkaan muista sisältöä, mutta tavara on melkein sama kuin routapaistin mausteliemi, sipulia lukuunottamatta. Keitetään liemi ja laitetaan kalvoista puhdistettu liha liemeen ja jääkaappiin. Ohjeiden mukaan lihaa pitäisi suolauttaa useampia päiviä tai viikkoja, mutta ainakin mun vajaan kilon kimpaleelle 24 h oli vallan tarpeeksi. Suolaus myös vaikuttaa lihan ulkoasuun (eng. corned beef), joten ehkä sitä voisi koittaa pidempäänkin suolata.

Kun liha on suolautunut, hierotaan lihan pintaan mausteseos ja kimpale työnnetään 75-asteiseen (kyllä, seitsemänkymmentäviisi) uuniin 6-8 tunniksi mittari paikoilleen työnnettyä. Liha on sopivaa 65-70 asteessa, täysin kypsäksi ei saa päästää. Alunperin tarkoitus oli savustaa liha pussissa, mutta jätin sen seuraavaan kertaan. Kun paisti on kypsä, kiedotaan se folioon ja annetaan vetäytyä tunti - tai jotain - ennen syömistä. Toimii hyvin kylmänäkin ja silloin siitä saa leikattua hyvin ohuita viipaleita.

No, liha oli ok makuista. Pinnassa olevat mausteet olisi voinut poistaa ennen leikkelyä, se ei oikein toiminut. Harmi, että kimpaleessa oli silmiltä piilossa Suomen suurimmat rustot, joten rakenne meni aikalailla pieleen. Liha oli mehukasta vielä jääkaapittamisen jälkeenkin, muttei se paljon lohduttanut.

Seuraavaksi perunasalaattia; olisi pitänyt blogata jo viime vuonna, jottei tarvitsisi taas arpoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti