Naan-leipä

Kävin duunissa lounaalla Delhi Darbarissa, joka on varsin mainio intialainen ravintola Turus. Sain sieltä päähäni tehdä naan-leipää, koska se on varsin mukaa dipattava eine erilaisiin kastikkeisiin. Ja jos intialainen pystyy sellaista tekemään, niin miksen minäkin.

Alkuperäinen resepti löytyy täältä.

Ainekset

• 600 g vehnäjauhoja
• 1,5 tl suolaa
• 1 tl sokeria
• 2 tasaista teelusikallista kuivahiivaa
• 1,8 dl kädenlämpöistä maitoa
• 1,8 dl kädenlämpöistä vettä
• voita (gheetä) voiteluun ennen paistamista

Tämä on se perussetti, jolla mennään. Alkuperäisessä oli myös jotain siemeniä, sekä vaihtoehtoja maustamiseen. Kannattaa lukea sekin artikkeli, mä halusin vain jotain simppeliä.

Aluksi sekoitetaan kuivat aineet. Sitten aletaan lisätä hiljalleen maitoa samalla sekoittaen. Myös vesi lisätään pienissä erissä, mutta vain niin paljon, että taikina on sekoittunut ja juuri ja juuri irtoaa kulhosta. Kuinka paljon vettä tarvitaan riippunee jauhoista. Myllyn Parhailla puolikarkeilla jauhoilla täsmälleen tuo määrä oli riittävä.

Taikina kohotetaan kahteen kertaan. Ensin kaksinkertaiseksi (45 minuuttia), sitten taikina vaivataan takaisin palloksi ja kohotetaan taas kaksinkertaiseksi. Toisen kerran jälkeen taikina sitten onkin leipomiskunnossa.

Taikinasta tehdään tuollaisia pesäpallon kokoisia paloja. Tämän kokoisesta taikinasta niitä tulee noin seitsemän. Nämä pallot taas puolittamalla saa yhden naan-leivän, joka mahtuu 24-senttiselle valurautapanulle. Leipiä saa siis tehtyä noin 14. Osan taikinata voinee pakastaa kuten pitsataikinankin. Naan-leivät ovat hyviä vain tuoreina ja niiden paistaminen kestää vain pari minuutin per leipä, joten turha niitä on edes tehdä varastoon.

Leivistä leivotaan soikeita, pisaramaisia parin millin paksuisia lärpäkkeitä. Muodolla ei nyt niin hirveää väliä ole. Intiassa lienee jokin naan-leivän jumala(tar), joka tästä herjasta suuttuneena saa minut syntymään perussuomalaisena. Oh well. Mä tein simppelisti niin, että kaulin tuollaisesta pesäpallosta yhden pannun pituisen läystäkkeen, puolitin sen ja kaulitsin vielä kertaalleen puoliksi. Sitten jauhotetaan pinta ja odottamaan paistoa.

Paistamisen voi tehdä joko uunissa tai pannulla. Mä käytin tulikuumaksi lämmitettyä valurautapannua ilman liukasteita. Paistaessa voidellaan ensin paistettava pinta, isketään läystäke pannulle ja voidellaan samalla toinenkin pinta. Yksi puoli valmistuu 30-45 sekunnissa. Jos pannu on liian kylmä, leivästä voi tulla sitkeää.

Hyviä noista tuli. Ei ihan autenttisen näköisiä ja tuntuisia, mutta maku on hyvä pienestä palamisesta huolimatta. Rakenne on hieman lettumainen, mutta sitkaampi. Kokeilin paistaa yhden ilman voita, mutta se ei ollut läheskään niin hyvä kuin voideltuna paistettu. Valurautapannusta tulee sitten helvetillinen käry, joten kannattaa huolehtia tuuletuksesta. Huomenna pitää koittaa täysille kuumennettua uunia kiertoilmalla ja grilli päällä. Leivät sitten vain pitsakiven päälle. Alkuperäisessä artikkeli horistaan jotain wokissa paistamisesta, myös tuota valurautawokkia voisi kokeilla.

Parhaimmillaan nuo toimivat joko ihan sellaisinaan tai sitten dipattuina raitaan, kastikkeeseen... tai no ihan mihin tahansa. Joku täytetty rullakaan ei välttämättä ole lainkaan huono idea.

Päivitys - naan-leivät uunissa
Tungin lopun taikinan uuniin. Toki ensin kaulitsin siitä muuten saman muotoisia, mutta puolet ohuempia lättyjä kuin viimeksi. Ei olisi ehkä pitänyt mennä muuttamaan kahta muuttujaa yhtä aikaa... Uunissa oli lämpöä 250 astetta grillivastuksin. Paistoin leivät keraamisen pitsakiven päällä kiertoilma pöhisten.

Yhtä leipää piti paistaa muutamia minuutteja, en ottanut tarkkaa aikaa. Pitsakivi oli esilämmitetty, joten sitä ei tarvinnut odotella. Leivistä tuli enemmän ohuita ja rapeita kuin edellisen kaltaisia joustavia ja pehmeitä. Eiväthän nämäkään huonoja olleet, mutta eivät vastanneet odotusta. Vastaisuudessa taidan käyttää wokkia. Uunille voi kyllä antaa vielä yhden mahdollisuuden, mutta pitäydytään siinä 2-3 millin taikinan paksuudessa.
Näitä kyllä voisi tarjoilla voimakkaan salasan kera sipsien korvikkeina...

Rapeita naan-leipä